Sivut

31.10.2011

Cheerful Monday

Tänään on ollut hyvä maanantai, koska:

1. Sain kerrankin aikaiseksi lähteä kotoa tarpeeksi aikaisin, ei tarvinnut kävelyjuosta yliopistolle(tapana kun on yleensä lähteä matkaan ihan liian myöhään ja sitten saan puolijuosta ylämäen kampukselle)
2. Söin lounaaksi hyvän pizzan Little Little Italyssa Christianin kanssa
3. Söin keitto illallisen kanssa jumalaisen hyvää reissumiestä, jonka Jenni toi viime viikolla (olin jo unohtanut kuinka hyvää kunnon ruisleipä on)
4. Sain vuoden ensimmäisen esseen valmiiksi! Vaati tuskaa ja hikeä, mutta nyt se on editointia vaille valmis. Ei kovin kummoinen teos, mutta VALMIS.
5. Palkitsin itseni esseen jälkeen parilla palalla Fazerin mariannesuklaata. Suuhun saattoi myös eksyä pari salmiakkikarkkia (hassua miten nekin maistuu täällä harvoin syötynä niin jumalaisen hyvältä)

Kyllä, pienistä asioista pitää olla (ainakin välillä) iloinen.
En muuten saanutkaan perjantaina kurpitsapiirakkaa. Kävi sen verran epäonnisesti, että kun kurpitsa oli kaiverrettu ja piirakka uunissa niin iski sähkökatkos. Suuntasin myöhemmin kotiin vaan huomatakseni, että meidän kadulta oli myös sähköt pois..ja jäi kurpitsapiirakka saamatta. Ensivuonna sitten.
Onneksi meillä on sentään kotona kämppikseni tänään kaivertama ihastuttava kurpitsa:


Mukavaa maanantaita!

30.10.2011

Halloween Fun

Halloween on virallisesti vasta huomenna(jos joku sitä ei tiennyt), mutta iso joukkio juhli sitä jo eilen. Halloween on täällä aika iso juhla; yliopistollakin oli jo perjantaina Halloween koristeita ympäriinsä ja monien keskustan kauppojen myyjät oli pukeutuneet zombeiksi, prinsessoiksi, keijuiksi, noidiksi jne..Itse jätin tietenkin fiksuna Halloween asusteiden hankkimisen viime hetkeen; perjantai iltapäiväksi ja lauantai aamuksi. Ei enää ikinä!
  Koko keskusta oli tupaten täynnä porukkaa ja joka kulmaan kuin tyhjästä ilmestyneet pienet halloween kaupat oli ääriään myöten täynnä. Yhdessä liikkeessä ei mahtunut kunnolla edes kävelemään ja kaiuttimista tykitettiin täysillä Rammsteinia. Mielenkiintoinen shoppailukokemus..
Käytiin useammassakin paikassa tutkailemassa asuvaihtoehtoja ja päädyttiin samaan lopputulokseen kuin parina aiempanakin vuotena; Halloweenia tunnutaan käyttävän täällä loistavana tekosyynä pukeutua lutkahtavasti. Jos ostat valmiin asun niin valittavanasi on mm. Hot Snow White, Sexy Cinderella tai vaikka Red Hot Riding Hood. Mitä enemmän paljasta pintaa, sitä parempi...
 Itse kuitenkin metsästin vaan punaista peruukkia ja valkoista asua( = Vilma Kivinen). Pienen tuskailun jälkeen löysin kuin löysinkin kaiken tarvittavan ja illaksi sitten suunnattiin Halloween juhliin:










Halloween juhlista on aina hauska kävellä kotiin, kun matkalla pääsee katselemaan muiden asuja. Eilen bongattiin kaikkea banaanimiehistä ja Dorothysta sairaanhoitajiin ja zombi morsiamiin.

Nyt on kuitenkin aika palata opiskelijaelämän arkeen ja paneutua esseen kirjoittamiseen.
Happy Halloween!

25.10.2011

Pancakes with love

Sunnuntaina oli leppoisa lettuilta. Christian teki letut (tietenkin sen jälkeen kun olin kysynyt lettumestarilta, iskältä siis, miten tehdä parhaat letut), itse keskityin vadelmahillolla koristeluun. 

Superkiireinen viikko edessä. Kohta saan vieraan Suomesta(ette usko kuinka harvinaista se on!). Lisäksi viikkoon kuuluu opiskelua, töitä ja Halloween juhlat. 
Palaillaan viikonloppuna!







22.10.2011

'Half of UK obese by 2030'

Otsikko on lainaus tutkimuksesta(jonka juuri luin vältelläkseni esseetäni) jossa tutkittiin brittien ja jenkkien lihavuustilastoja ja tultiin siihen tulokseen, että tällä vauhdilla 48% brittimiehistä -ja 43% naisista voi hyvin todennäköisesti olla liikalihavia(obese) vuoteen 2030 mennessä. Skotlannin tilastot näyttävät jo nyt aika synkiltä, nimittäin joidenkin tutkimusten mukaan Skotlannista löytyvät lihavimmat ihmiset heti USAn jälkeen. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan 66,3% miehistä ja 58,4% naisista olivat ylipainoisia!
Syy kyseisten tilastojen mainitsemiseen liittyy siihen, että olen täällä asuessani huomannut(sarjassamme Marikan Skotlanti havainnot)että 1. täältä löytyy aivan liian monta helppoa ja halpaa pikaruokapaikkaa ja 2.olen nähnyt täällä enemmän oikeasti isoja ihmisiä kuin missään muualla. Niiden välillä taitaa olla yhteys..vai mitä?

Muistan aina kun olin valmistautumassa Skotlantiin muuttoon pari vuotta sitten ja äiti, ilmeisesti ainakin puoliksi tosissaan, totesi että 'tulet varmaan 10kg painavampana takaisin'. Niin ei ole ainakaan vielä käynyt, mutta voisi pelottavan helposti käydä. Miksikö näin?

Aamupalasta on hyvä aloittaa, päivän tärkein ateria. Täällä se tietenkin koostuu monessa paikassa perinteisestä englantilaisesta aamiaisesta; kananmunia, pekonia, papuja miksei vähän makkaraakin siihen lisäksi. Yliopiston aamupala on iso valkoinen 'sämpylä' jonka sisään voi sitten nakkailla oman mielen mukaan pekonia ja nakkeja. Jos haluaa ottaa kevyemmin niin siinä tapauksessa pari valkoista paahtoleipää hillolla suuhun(hillon voit myös korvata nutellalla tai maapähkinävoilla).


Seuraavaksi on lounasaika. Itse olen oppinut pysymään lounasaikaan suhteellisen kaukana Subwaysta ja pizzeroista(erityisesti Great Western Roadilla) koska läheisten koulujen oppilaat valtaavat kyseiset 'putiikit' aina lounasaikaan. Ilmeisesti koulujen tarjoama ruoka ei ole kauheasti sen terveellisempää (ainakaan brittikämppisteni mukaan). Jamie Oliverhan on tätä yrittänyt kovasti muuttaa:

Mutta lounas, Pubilounas on aina hyvä, siinä voi lounaan seuraksi ottaa vaikka bissen tai pari. Yritin yksi kerta syödä terveellisen pubilounaan ja tilasin salaatin. Salaatti oli lähinnä kastiketta ja juustoraastetta, hyvä yritys! Meidän yliopisto sentään tarjoaa nykyään yhden salaattivaihtoehdon; sellaisen pienen boksin valmista salaattia mutta parempi sekin kuin ei mitään. Onneksi pizzaa ja valkoista pastaa saa aina!

Sitten iskee se vaihe kun tekee mieli jotain naposteltavaa. Onneksi kaupat ovat täynnä isoja sipsisäkkejä täynnä pieniä sipsipusseja. Eikä hätää, ei tarvitse ostaa säkkiä täynnä samaa makua; voit ostaa säkin josta löytyy eri makuja (aina perussuolatuista pihvin tai pekonin makuisiin). Ja onneksi ainakaan Tescossa näitä ei ole hinnalla pilattu:


Seuraavaksi on aika syödä illallista. Jos olet kiireinen tai/ja et omaa minkäänlaisia kokkaustaitoja, ei hätää! Valinnanvaraa löytyy aina Icelandin loputtomista pakasteruuista(meal for 1 tai koko perheelle!) erilaiseen pikaruokaloihin. Käytä hyväksesi useat 'osta yksi iso pizza,saat toisen ilmaiseksi' tarjoukset kotiinkuljetuksella tai luo illallinen erilaisista purkki ja pakastevalmisteista. Tai esimerkiksi McDonald'sista saat jättiarean jopa 4 punnalla(sori, niillä ei ainakaan vielä taida olla kotiinkuljetusta..vaikka niillä Egyptissä sellainen olikin)! Hyvän maun ruuissa takaa tietenkin upporasvassa paistaminen.

Iltapalaksi sitten vaikka taas valkoista paahtoleipää nutellan kera..
Ja lopuksi jotain mikä meinasi unohtua: chips&cheese (ranskikset juustolla) kastikkeen kera. Niitä on kiva napostella pubi-illan jälkeen kotimatkalla.

En tietenkään väitä, että kaikki syövät näin..mutta ehkä nuo liikalihavuuslukemat kertovat jotain ruokailutottumuksista(ja liikunnan puutteesta). En kuitenkaan väitä, että täältä saisi vaan epäterveellistä ruokaa..päinvastoin(sekin ansaitsee jossain vaiheessa oman mainintansa). Kaikki vaan on kiinni siitä mitä suuhunsa laittaa. Itse olen onneksi ainakin toistaiseksi onnistunut välttämään keräämästä niitä ekstra 10 kiloa joita äiti ennusti :D

20.10.2011

My dear Glasgow friends..

Sain vihdoin aikaiseksi siirtää kuvia kamerasta koneelle. Joukossa oli paljon hurmaavia kuvia ihastuttavista ystävistäni täällä, joten ajattelin että he ansaitsevat nyt oman pienen postauksensa(jos kuvaasi ei näy tässä postauksessa, se todennäköisimmin johtuu siitä että kamerastani ei löytynyt tuoretta kuvaa naamastasi, tai mistään muustakaan ruumiinosastasi). 
Ystäväthän ovat aina tärkeitä, mutta ulkomailla asuessa tavallaan vielä tärkeämpiä. Kun asuu maassa, jossa ei ole perhettä tai sukulaisia, ovat ystävät parhaimmillaan kuin pieni ihastuttava(ja välillä raivostuttava)perhe. Olen onnistunut saamaan itselleni mahtavia ystäviä täältä(kin) päin maailmaa; on ihanaa kun on ihmisiä joiden kanssa voi pitää hauskaa ja tehdä kaikkea(välillä vähän hulluakin), mutta jotka myös ovat 'paikalla' kun on huono päivä tai jokin menee pieleen, ja jaksavat piristää. Aina on joku jolle puhua ja ihania ihmisiä jotka tuovat kipeänä ollessa särkylääkettä ja limua, tai pitävät muuten vaan seuraa. Tietysti perhettä on aina välillä ikävä, mutta siihenkin auttaa että on 'glasgow perhe' jonka puoleen voi kääntyä kaikessa. Itse en ole aina helpoin tapaus, mutta jotenkin ne jaksaa muakin vielä katsella:D

So..I finally transferred some pics from my camera to my laptop and found some loovely pics of my Glasgow friends. Therefore I thought that they deserve their own wee post (if you pic is not here, that's most likely bc I don't have any new pics of your face, or any other body part).
Everyone probably knows that friends are important, but (at least in my opinion) they're even more important when you live in a country where you don't have family/relatives. Then friends can be like a lovely(and sometimes annoying)little family. I feel lucky, because I have managed to get great friends from here; it's always great when you have someone to have fun with and to do all these different(sometimes maybe even a bit crazy)things, but who are there also when you have a bad day and/or something goes wrong. There's always someone to talk to and it's great to have amazing friends who bring you painkillers and fanta when you're ill, or just come and keep you company otherwise. I naturally miss my family sometimes, but having great friends makes it easier to live abroad. I'm not always the easiest person to deal with(can be far from it)but luckily my friends don't seem to mind too much :D

So lets look at few pictures, shall we:

Me:


And those nice people mentioned:









18.10.2011

Marikan keittiössä

Blogger ilmeisesti vihaa mua tällä hetkellä, eikä meinaa antaa lisätä kuvia tai tehdä oikein mitään muutakaan. Tappelin ikuisuuden, että sain edes tämän julkaistua(olen yrittänyt saada tämän julkaistua viime viikosta lähtien..). Skydiving koulutus oli tänä viikonloppuna, en päässyt hyppäämään koska oli aivan liian tuulista, mutta viikonlopusta myöhemmin lisää.

Kaikki jotka tuntee allekirjoittaneen tietänee, että olen vasta jokunen aika sitten herännyt huomaamaan kokkaamisen ilot ja siinä samalla tajunnut että kyllä mä osaankin kokata(vaikka en todellakaan ole mikään mestari kokki!). Nyt olen siis innostunut kokeilemaan kaikkea uutta ja viime viikolla oli vuorossa erittäin yksinkertainen lohiruoka. Siitä lohesta tuli niin superhyvää, että oli pakko ottaa pari kuvaa ja suoda sille oma blogipäivitys:

Eli,Osta lohta sen verran kuin mielesi tekee. Laita se jonkinlaiselle matalalle uunivadille/pellille. Heitä päälle oman maun mukaan suolaa. Tämän jälkeen tee 'mausteseos' sekoittamalla kulhossa keskenään seuraavat ainekset: 1 sitruunan kuoret ja mehu, oliiviöljyä, 1-2 valkosipulin kynttä sekä oman maun mukaan persiljaa, inkivääriä ja basilikaa(tuoretta!).
Levitä seos lohen päälle.


Laita lohi 200 asteiseen uuniin noin vartiksi(tai siihen asti kun se mielestäsi on kypsää). Ota lohi pois uunista, laita lautaselle ja nauti.



Simple!


9.10.2011

Lauantai

Mun pitäisi nyt lukea esseeseen, sen takia raahauduin kirjastoonkin, mutta olen niin hukassa sen kanssa että haluaisin vaan unohtaa koko jutun ja juosta piiloon. Kysymyksenkään vaihtaminen ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta, koska ne muutkaan kysymykset ei tunnu hirveästi lamppuja mun päässä sytyttävän. Joten pakoilen nyt blogissa eilisen tunnelmiin.

Eilen oli ihanan leppoisa lauantai. Vettä tietenkin satoi, mutta täällä meinaa tähän aikaan vuodesta muutenkin sataa joka päivä.
Aamupäivällä poikettiin Woodlands Community Gardensiin(en edes tiennyt aikaisemmin, että meidän lähellä on sellainen)jossa oli eilen Harvest festival. Paikalla oli live-musiikkia, kokkausta/ilmaista ruokaa ja juomaa, kasvomaalausta, reseptien vaihtoa jne. Harvest festiin meidät houkutteli Csenge, joka oli auttamassa kokkailuissa.




Ruokatelttoja. Oltiin harmiksi paikalla niin aikaisin, että melkein kaikissa ruuanlaitto oli vielä kesken, mutta tuoksu ainakin oli hyvä..


Juustopöytä oli mun ehdoton suosikki!Löysinkin vihdoin Skotlannista sinihomejuuston, josta oikeasti tykkään.
Briteissä kun ollaan niin paikalta sai myös ilmaista teetä. Sinihomejuuston ostamisen lisäksi seuraava 'missio' on saada Turkish Apple teetä kotiin. Ehkä parasta teetä jota olen ikinä juonut!

Csenge ja Christian. Csenge näyttää huomattavasti paremmin selvinneeltä edellisillan bileistä..


Jos olisi jaksanut jonottaa niin olisi myös voinut saada uunituoretta vege pizzaa. Ensi kerralla menen  Harves festiin paremmin varautuneena(enemmän aikaa) ja otan opiskelijamaisesti hyödyn irti kaikesta mitä on ilmaiseksi tarjolla..

Iltapäivästä lueskelin vaan koulujuttuja ja poikkesin Signellä kyläilemässä ennen keskustaan suuntaamista. Tarkoitus oli mennä Bier Halleen pizzalle(niiden Parma pizza on parasta!) ja siitä elokuviin, mutta valitettavasti johtuen Skotlannin Rugby pelistä kyseisen paikan keittiö oli suljettu. Päädyttiin nälkäisinä metsästämään pizzaa pizza hutista, jonka jälkeen oli harvinaisen yököttävä olo. Oli sentään hyvää pannupizzaa.

Illan päätteeksi suunnattiin iltanäytökseen katsomaan Woody Allenin Midnight in Paris



Ihan katsottava leffa. Ainakin se lisäsi intoani päästä uudestaan Pariisin!


..Pakoilu on nyt ohi, aika palata esseen kimppuun.

6.10.2011

Voihan kenkä!

Eilen oli epäonninen aamu; oli kipeä olo, en selvinnyt luennolle kun piti mennä Bootsiin hakemaan lääkitystä olotilaan, sitten astuin puolittain koiran kakkaan ja yliopistolla huomasin, että toisesta saappaastani oli sauma auki..Tämä johti siihen, että jouduin viemään tänään saappaat korjaukseen (toivottavasti se mukava setä siellä voi tehdä niille/sille saappaalle jotain)ja jouduin sen sijaan käyttämään toisia saappaitani joissa on helvatan liukas korko. Arvaatkaas mitä siitä seurasi? Kaaduin lahjakkaasti -ja siis ihan oikeasti kaaduin, ei mitään pieniä tasapainonheittoja vaan vedin ihan kunnolla lattian pintaan, parikin kertaa yliopistolla. Joka kerralla pomppasin nopsaan pystyyn, selitin jotain liukkaista kengistä ja painelin äkkiä pois..että näin. Huomenna pitäisi taas mennä vetämään yliopiston ambassadorina tunnin kampuskierros(tein moisen viimeksi maanantaina, meille kun maksetaan jopa niistä!) ja voitte olla varmoja että laitan jotkut aivan toiset kengät jalkaan.

Tänään alkoi viikonloppukin! Kieltämättä vähän hassua kun kouluviikko alkaa keskiviikkona ja päättyy torstaina. Kaikki kurssit vaikuttaa edelleen tosi mielenkiintoisilta ja lukemista riittää. Nyt pitäisi vielä alkaa kirjoittamaan ensimmäisiä esseitä. Meinasin saada ensimmäisen esseepaniikin eilen kirjastossa, kun tuntui ettei mikään military kurssin esseekysymyksistä vaikuttanut lupaavalta(lupaavalta siis siinä mielessä, että voisin saada siitä hyvän, tosi hyvän, arvosanan). Pohdin juuri ystäväisenä kanssa(ainakin puolivitsillä), että ehkä mun pitäisi tulostaa pöydän eteen seinälle pari motivointijulistetta, esim. kuvia yliopistoista joihin haluaisin tekemään maisteria ja sitten liimaisin oman pääni sinne. Niitä julisteita voisin sitten katsella niinä hetkinä kun motivaatio on hukassa..juupajuu:D

Maanantaina alkaa espanjan kurssi. Luovutin ranskan suhteen ainakin toistaiseksi..En varmaan ikinä opi ääntämäänkään sitä lähellekään oikein; mä kun puhun ranskaa niin se kuullostaa tosi tosi tosi tosi pahalta. Espanjaa olen halunnut oppia jo aika pitkään, joten olen kurssista tosi innoissani. Ehkä mun pitäisi tilata Mi gorda Bella DVD boksi avittamaan mun espanjan opiskelua. Kyllähän te ystäväiseni sen sarjan muistatte?;)


Nyt olen kunnon politiikan opiskelija ja vetäydyn lukemaa Foreign Affairs lehteä..

3.10.2011

Montenegro - Perast, Kotor & Budva

Katselin juuri kesän matkakuvia ja huomasin että olen jättänyt Montenegron blogissa melkein täysin mainitsematta. Tämähän on melkein suorastaan vääryys, koska se oli ihana paikka ja ehdottomasti käymisen arvoinen(Montenegrossa on muuten käytössä eurot eli ei tarvitse pahemmin vaivata päätä valuutanvaihdoilla). Meidän Montenegro reissu oli harmillisesti vain yhden päivän mittainen, mutta siinä ehti yllättävän hyvin käydä kurkkaamassa kolme eri kaupunkia. On myönnettävä, että en osaa kertoa paikoista paljonkaan koska visiitit oli sen verran pikaisia ja kamerastakin loppui kesken kaiken akku. Toivottavasti pääsen sinne päin vielä uudestaan!

Perast:





Kotor:






Budva:






 Pääsimme myös viettämään ilmaiseksi aikaa erään hotellin yksityisellä rannalla; tämä hupi olisi oikeasti maksanut 75€/henkilö. Rannan hinta selittynee sillä, että(muistaakseni) majoitus kyseisessä hotellissa maksaisi halvimmillaan 'vaatimattomat' 800€/yö. Oppaamme, hieman vanhempi Kroatialainen nainen, päivittelikin kovasti sitä kuinka 'rannat ja kaikki oli vapaassa ja ilmaisessa käytössä Jugoslavian aikaan, sitten tuli demokratiaa ja kapitalismia, ja tälläistä se on nyt..'

Tämä nyt ei ainakaan lievittänyt matkakuumettani. Olen kuitenkin päättänyt haaveilla toistaiseksi vaan Euroopan matkoista, koska näin opiskelijana ei ihan ole varaa investoida satoja ja satoja euroja pelkkiin lentolippuihin. En osaa sanoa onko Euroopassa yhtään maata jossa en haluaisi käydä, mutta joka tapauksessa tällä hetkellä toivelistan kärjessä ovat Bosnia, Serbia ja Pietari(se kuuluu mun Eurooppa luokitukseen). Lisäksi olisi ihana käydä moikkaamassa Pariisissa ja Toulousissa vaihdossa olevia kavereita. Voi olla että jotkut näistä reissuista toteutuukin vuoden sisään..

I was just looking through my summer pictures and realized that I had totally forgotten to mention Montenegro in this blog. Which is not cool because it's such a nice and lovely place, definitely worth a visit(and Montenegro has Euros! super!). Unfortunately our trip to Montenegro only lasted for a day, but that was enough to quickly visit the cities of Perast, Kotor and Budva. To be honest, I don't have much info about these places but I do have some pictures (even tho my camera run out of battery there, perfect timing). Hopefully I'll get to go there again!
And this definitely didn't help my desire to travel..all the time..everywhere. But I have decided to only dream about trips to Europe for now. Simply because I can't afford to invest hundreds and hundreds of pouns(or euros)to buy flight tickets. I don't know if there even is a country in Europe that I wouldn't want to visit, however I have a top list of countries where I would like to go the most: Bosnia, Serbia and St.Petersburg(yes, I'm well aware of the fact that it isn't a country, but it's part of my Europe list!).  Would also love to visit my friends in Paris and Toulouse..Maybe I'll get to go to some of these places over the next 12 months or so..