Marika muuttaa

Täällä on viime aikoina ollut vähän hiljaista, koska olen aloitellut viimeistä esseetä, viettäny pari päivää Belfastissa ja ennenkaikkea suunnitellut kaverin kanssa uutta blogia. Eli, ruotsalainen ystäväni Signe ehdotti viime viikolla, että siirtyisin bloggaamaan yhdessä hänen kanssaan. Ajatus oli aika houkutteleva, koska kaipaan jotain uutta ja olen hieman kyllästynyt oman blogini ulkoasuun (ja olen todella huono muokkailemaan sitä itsekseni). Joten päätin ottaa tämän tarjouksen vastaan. En aio poistaa tätä blogia, koska voipi olla, että palaan vielä tänne kirjoittelemaan lisää. 

Tästä eteenpäin minun höpötyksiäni pääsee siis seuraamaan täällä: http://www.tinyperspectives.com. Blogin nimi on jäänne Signen vanhasta blogista ja ehkä vaihdetaan se, ehkä ei. Pääkirjoituskieli on englanti, mutta kirjoittelen kaikkien omien postauksieni loppuun myös suomennoksen niille joilta englanti ei oikein taivu. Kommentteja voitte laittaa joko suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi ihan oman mielen mukaan.

Tällä hetkellä pari blogissa jo olevaa postausta on aika ruokapainotteisia, mutta ei se mikään ruokablogi ole :D Me ollaan vaan selkeästi viime päivinä keskitytty lähinnä syömiseen. Jos teillä on jotain postaustoiveita tjv niin kertokaa!

Näin loppuun vielä pieni maininta Glasgown säästä, se on ollut tänään tavallista ihmeellisempi. Nyt on maaliskuu ja koko päivän on vaihdellen paistanut aurinko ja satanut kunnolla lunta! Not cool. 

Toivottavasti te jotka olette lukeneet tätä blogia siirrytte mukana lukemaan tuota 'uuttakin' :)

Idioottimaista toimintaa

Jokunen päivä sitten meidän yliopisto isännöi Annual Ancients Competition johon siis osallistuu Britannian vanhimmat yliopistot väittelemään milloin mistäkin (debates). Glasgow University Union (GUU) joka on toinen yliopistomme unioneista sai tämän tapahtuman johdosta hieman huonoa julkisuutta, ja aivan aiheesta. Finaaliin päässyttä kahta tyttöä, toinen Cambridgesta ja toinen Edinburghista, kohdeltiin suorastaan törkeästi; unionin miesjäsenet mm. huutelivat yleisöstä seksistisiä kommentteja ja olivat yksinkertaisesti sanottuna sovinistisikoja. 

Tämä ei ole ainoa kerta kun GUU:n jäsenet aiheuttaa täällä kampuksella paheksuntaa. Jotain kertoo varmasti jo se, että kyseinen unioni alunperin äänesti sitä vastaan, että naiset saisivat myös liittyä unioniin ja yliopiston painostuksesta salli naisjäsenet vasta 1980 luvulla. Naisjäsenyyttä vastaan äänestäneitä 'juhlistetaan' edelleen vuosittaisella illalliselle, johon tietenkin saa osallistua vain miespuoliset henkilöt. Voisi siis sanoa, että tämä 'boys' club' on jokseenkin jämähtänyt jonnekin 1800-luvulle. 

Voitte varmaan arvata, että tämä viimeisin 'tempaus', josta voi lukea mm. Independentin ja  Daily Mailin sivuilta, on raivostuttanut yliopistolla monia. Kyseiset henkilöt kun eivät tee vaan itsestään idiootteja, vaan vaikuttavat negatiivisesti myös koko yliopiston maineeseen. Suorastaan hävettää. Tänään nettiin ilmestyi opiskelijoiden puolesta addressi, jossa vaaditaan, että kyseiset henkilöt saavat käytöksestään kunnon rangaistuksen ja että vastaavaa käytöstä ei enää rohkaista/sallita. Jos haluat uteliaisuudesta käydä kurkkaamassa tarkemmin mistä on kyse ja vaikka allekirjoittaa kyseisen addressin niin se löytyy täältä:
https://www.change.org/en-GB/petitions/glasgow-university-union-expel-the-members-responsible-and-show-commitment-to-gender-equality

Olen huomenna lentämässä Belfastiin edustamaan yliopistoa UCAS Fairiin. Katsotaan selviänkö seuraavat kaksi päivää ilman yhtään kysymystä liittyen tähän aiheeseen..
Bloggailuihin saattaa muuten olla tulossa pian hieman muutosta, kun ystäväni ehdotti yhteisen blogin perustamista. Tästä lisää loppuviikosta.

Kulttuuria Kelvingrovessa

Ennenkuin höpöttelen tästä tiistaina saamastani 'huimasta kulttuuriannoksesta' niin ajattelin alkuun kertoa, että olen ollut vähän pahvipää. Lupauduin tekemään Surreyn UCAS fairin (edustamaan Glasgown yliopistoa niillä messuilla) maaliskuun puolivälissä sen kummemmin katsomatta mille viikonpäiville ne kaksi messupäivää osuu. Äsken sain tämän kevään ainoan kurssini proffalta, joka sattui myös olemaan lopputyöni ohjaaja, sähköpostia jossa hän kyseli miten saisi minut lahjottua esittelemään lopputyöni viimeisen viikon seminaarissa, lopputyön aiheeni kun liittyy tähän kurssiin. Sitten Marikalla välähti, että viimeisen viikon seminaari on juurikin silloin kun olen siellä UCAS fairissa töissä..upsista. Kieli poskessa sitten äsken runoilin jonkinlaisen vastauksen, katsellaan mitä sieltä tulee takaisin. Musta selkeesti tulisi loistava akateemikko koska oon aina välillä niin pihalla (ja Dr. Marika H kuullostaa aika hyvältä).

Mutta niin se Kelvingrove Art Gallery and Museum. Tämä jokseenkin mahtipontinen rakennus sijaitsee Glasgown yliopiston päärakennuksen takana, Kelvingrove puiston kupeessa, Kelvin joen lähellä. Paljon Kelviniä. Sisäänpääsy on nolla puntaa, joten sinne voi vaeltaa hetken mielijohteesta vaan pyörimään, niinkuin me tällä kertaa tehtiin.

Kelvingrovesta löytyy kaikkea Glasgown historiasta ja täytetyistä eläimistä Egypti osastoon. Tällä kertaa me kuitenkin pyörittiin lähinnä ihmettelemässä sotahistorian ja konfliktien osastoa. Ei ehkä yllätys, kun ottaa huomioon että molemmat kirjoitettiin lopputyömme aiheesta joka liittyi kansainväliseen konfliktiin.

Oma kestosuosikkini on kuitenkin tässä:

Katosta roikkuvat ilmeilevät päät. 

Käytiin tällä kertaa myös katsastamassa vähän maalauksia. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki jos tunnistatte kenen kahden taiteilijan teokset ovat seuraavissa kuvissa:

Arvauksia?

Ensi viikolla muuten alkaa tämän kevään matkailut. Kyseessä tosin on vain parin päivän reissu Belfastiin ja sekin 'työn' merkeissä, mutta on mulla yksi täysin vapaa iltapäivä/ilta siellä joten se lasketaan. Belfastin jälkeen alkaakin sitten aika säännöllinen matkustuskausi, jota tietenkin odotan suurella innolla. Saatte kuulla innostuksestani varmaan vielä monta kertaa ennenkuin kesä alkaa..teitä on varoitettu!

life after dissertation

Hei hei heii, olen vielä elossa! En ole hetkeen päivittänyt blogia, koska olen ollut liian kiireinen tehdessäni 'en mitään'.  Aivan, se pirun dissertation palautettiin maanantaina..

Ja nyt se on ohi! Olen erittäin helpottunut ja onnellinen siitä, että sitä ei tarvitse enää stressata. Suunnattiin porukalla heti iltapäivästä toisen unionin baariin juhlimaan tätä saavutusta, ja suunnilleen kaikki simahdettiin jo ennen kasia. Kävi väsyttämään ja tuli nälkä. 

Maanantain jälkeen olen nauttinut kaikista pienistäkin jutuista täysin rinnoin. Tiistaina suunnattiin puistoon kävelylle nauttimaan auringonpaisteesta. Kelvingrove art galleryn kohdalla päätettiin vaan spontaanisti mennä sisään hakemaan annos kulttuuria. Itse olin innoissani jo siitä faktasta, että pystyin tekemään näin ilman huonoa omaatuntoa ('kun pitäisi mennä kotiin opiskelemaan').

Eilen oli vuorossa mukava pitkä lounashetki kaverin kanssa. Matkalla lounaalta kirjastoon (etsimään paria artikkelia) törmäsin taas tuttuihin jotka nappasivat mukaansa pubiin drinksulle. Ja sekin oli aivan upeaa taas siitä syystä, että pystyin nauttimaan raneista, juomasta ja hauskasta seurasta ilman minkäänlaista huonoa omaatuntoa.

Tänään olen selvinnyt parikin kertaa salille, siivonnut huoneeni ja tyytyväisenä tutkiskellut tuntikausia Lontoon ja Kuala Lumpurin hotelleja. Niin ja näytellyt potilasta lääkkiksen käytännönkokeisiin opiskelevalle kämppikselleni; toissapäivänä olin paniikkihäiriöistä kärsivä vanhempi nainen ja tänään pahoista nivelkivuista kärsivä mies.

Joku voisi siis sanoa, että en ole tehnyt yhtään mitään mielenkiintoista mutta itselle tämä kaikki on nyt jotain aivan 'uutta ja ihanaa'. Viimeksi olen päässyt tekemään jotain näin stressi vapaasti VIIME KESÄNÄ! Voitte siis odottaa taas pian säännöllisiä blogipostauksia joiden aiheena EI ole opiskelu.