Jouluinen Glasgow

Pidettiin eilen Signen kanssa vapaa ilta opiskelusta ja suunnattiin pitkästä aikaa keskustaan kiertelemään kauppoja ja ihmettelemään joulumeininkiä. Päästiin tänäänkin nauttimaan ihanan kirpsakasta ja ennenkaikkea kuivasta kelistä. Tämä tauko teki todella hyvää ja nyt jaksaa taas hyvillä mielen jatkaa opiskelua.






 

Muuten, vinkkinä jos jotain kiinnostaa, Debenhamsilla on netissä menossa alennusmyynnit josta saattaa löytää kaikkea kivaa. Brittien ulkopuolella asuville vielä tiedoksi, että Debenhams toimittaa myös ulkomaille!
Tänään (perjantaina) on myös House of Frasersilla aika hyvät alennukset tietyistä tuotteista.
Joten, ei kun shoppailemaan (jos päädytte tilaamaan jotain niin kertokaa)!

Kärventyneet aivosolut

Pitkän opiskeluputken jälkeen on sellainen olo kuin aivot olisi käyneet niin kierroksilla, että ne loppujen lopuksi jossain vaiheessa täysin huomaamatta syttyi tuleen ja kärventyi hiillokseksi. Nyt yritän niillä vähäisillä jämillä vielä puskea eteenpäin. Tavallaan en ole varinaisesti stressaantunut, mutta aina välillä meinaa mennä hermot. Varmaan muillekin tuttuja tuntemuksia?

Tänään ja huomenna aion pitää tauon kurssiesseistä, se tulee tarpeeseen. Esseiden sijaan suunnitelmissa on kirjoitella lopputyön muistiinpanoja. Jep, omasta mielestäni tämä on mahtavaa vaihtelua ja aika huippua. Tarvitsen vaihtelua, ja valitettavasti aikatauluun ei nyt mahdu täysin opiskelusta vapaata päivää joten tämä järjestely saa luvan kelvata. On myös korkea aika välillä katsella lopputyötä, jouduin nimittäin juuri kaivamaan arkistojen perukoilta esiin sen tutkimussunnitelman muistuttaakseni itseäni siitä mitä tarkalleen ajattelinkaan tehdä. Mainitsen tämän ihan vain kitkeäkseni joidenkin sukulaisteni harhaluulon siitä, että mä vaan rennosti biletän täällä, hah!

Kuten kuvista voi päätellä niin olen kuitenkin ehtinyt nauttia myös vähän ihanasta auringonpaisteesta josta on päästy iloitsemaan täällä jo pari päivää. Mieluummin auringonpaistetta ja hieman viileää kuin lämmintä ja vesisadetta! Kunhan ei sada kunnolla lunta, koska sitten kaikki menee täällä ihan sekaisin ja päin p:tä. Eikä yhtään nappaisi liukastella joka paikkaan ja jäädä mahdollisesti jonnekin lentokentälle jumiin (taas).

Tässä on samalla pitänyt yrittää pohtia mitä tulevaisuudelta haluaisi. Olen nyt aika varmasti päättänyt, että jos haluan vielä kaiken tämän vuoden tuskan jälkeen tehdä maisterin niin teen sen todennäköisesti täällä. Tai siis, haen tekemään sen täällä ja kaiken logiikan mukaan minun pitäisi myöskin päästä sisään. Viihdyn täällä todella hyvin ja se kurssi jonka ajattelin tehdä vaikuttaa aika huipulta, mutta silti rehellisesti sanottuna pääsyy tänne jäämiseen on raha. Glasgown lukuvuosimaksut on huomattavasti alhaisemmat kuin monessa muussa yliopistossa, ja saan siihen vielä 10% alennuksen koska kuulun yliopiston alumniin. Olen luultavasti tarpeeksi 'fiksu' päästäkseni joihinkin Lontoonkin yliopistoista, en vaan yksinkertaisesti ole tarpeeksi rikas.

Lisäksi olen kärvistellyt lisää aivosoluja miettimällä mitä töitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Meinasin hakee erään firman 'avoimeen päivään', mutta sitten näin minkälainen hakemus pelkästään tähän tutusmispäivään oli, melkein jo pelkästään sen näkeminen imi minusta kaiken elämänilon ulos. Yrittänyttä ei laiteta joten katsotaan josko jossain vaiheessa olisi aikaa ja energiaa siihenkin.

Rankkaa aivotyötä tämä viimeisen vuoden opiskelijan elämä.

Maanantaina opittua

En osaa maanantaisin herätä ajallaan. Nukuin tänään(kin) pommiin. Tällä kertaa kuitenkin olin hyvällä tuulella ja ehdin luennolle. Ainoa mikä ärsytti oli hiukset ja erityisesti se etten kiireessä löytänyt yhtään vaaleaa pinniä ja jouduin virittämään otsahiukset sivuun tummalla pinnillä. Sarjassamme ne pienet jutut jotka ärsyttää (kunnon 'ensimmäisen maailman ongelmia') ja niin tyttömäistä..

Luennon alussa luennoitsija totesi, että minä kuulemma kuullostan tänään ihan britiltä. Aika hassua, aina välillä saan kommentteja että kuullostan aika pohjoismaalaiselta pienellä britti vivahteella ja joskus kuulemma kuullostan ihan britiltä. Signen teoria on, että kuullostin nimenomaan tänään britiltä koska olin juuri eilen katsonut kaksi Bridget Jones elokuvaa (tarvitsin jotain aivokuollutta melua taustalle kun kirjoitin esseetä).

Luennon jälkeen suunnattiin Signen kanssa kahville. Tällä kertaa oikeasti jopa join kahvia, mikä oli suuri virhe koska sen seurauksena olin monta tuntia ihan levoton duracell pupu. Juon kahvia todella harvoin ja siksi se aika usein 'nouseekin päähän'.

Tuo epämääräisen näköinen pulla oli tosin ihan hyvää!

Tämän jälkeen suuntasin tescoon hakemaan evästä; kaksi purkkia karpalo mehua ja kaksi pakettia mustikoita. Niin paljon kuin Waitrosista tykkäänkin niin niiden mustikoiden hinta on törkeetä ryöstöä. Kotimatkalla totesin myös, että Glasgowssakin paistaa joskus aurinko.

Kotona opin, että myös britit välillä tajuavat kuinka naurettavia jotkut tavat hoitaa asioita täällä ovat. Kämppikseni P suuntasi erääseen Byres Roadin kauppaan ostamaan joululahjaa. Kaupassa ilmoitettiin, että tätä tuotetta ei myydä yksittäisenä, vaan paketeissa. Mutta, netistä voi tilata sen yksittäisen ja valita noudon juuri tästä kaupasta, jossa niitä on varastossa. Kuitenkin, he eivät mitenkään voineet tehdä tilausta paikan päällä vaan Pn täytyi kävellä kotiin, tehdä tilaus netissä ja suunnata sitten parin päivän sisään takaisin kauppaan hakemaan se tuote. Todella loogista.

Omassa huoneessa odotti tälläinen näky..

Aika siis kirjoittaa loppuun Latin America- essee. Sanoja on kasassa n.3000 eli vielä tuhat sanaa ennenkuin minimisanamäärä on täynnä. Ärsyttävää, tämä tuntuu ärsyttävän pitkältä kun taas ne tämän syksyn aiemmat 1500 sanaiset esseet oli ärsyttävästi liian lyhyitä.

Hirmu mielenkiintoista tämä opiskelijan elämä välillä.

Mondays are not my days. I overslept (again). However, this time I was in a good mood and made it to my lecture. The only annoying thing was my hair and especially the fact that I didn't have time to find a light headpin so instead had to use a dark one. Very girly first world problems. At the beginning of the lecture, I heard that I apparently sound British. Funny, sometimes I hear I sound like British, sometimes like Nordic and so on..Signe suggested that the reason for sounding British today was due to the fact that I watched two Bridget Jones movies yesterday (needed some brain dead background sounds while writing my essay). After the lecture we went for a coffee and I got a great reminder of why coffee isn't always good for me; I don't drink it often so often when I do it makes me a restless duracell bunny. Not a good thing when you need to concentrate on something. On my way home I noticed that sun actually shines sometimes here in Glasgow. Now, I must finish writing my essay..So to summarise, I've had a relatively normal/boring student day. And to be honest, I'm too lazy to translate everything I wrote to English now..

Joskus ei mene ihan putkeen..

Voin nyt viikon aika lopussa todeta, että tämä viikko ei mennyt ihan putkeen. Kaikki alkoi, kun nukuin maanantai aamuna pommiin. Se jotenkin lopullisesti räjäytti stressin päälle, koska sen sijaan että olisin herännyt aikaisin ja ehtinyt mm. katsomaan läpi vaatteita Oxfamin clothes swappiin, tulostanut iltapäivällä palautettavan critical appraisalin + 'oheistuotteet', syönyt aamupalaa kaverin kanssa ja mennyt luennolle, heräsin aivan liian myöhään ja jouduin puolijuoksemaan kirjastoon rukoillen että siellä vielä olisi edes yksi vapaa tietokone. Onneksi oli, ja sain pienten vaikeuksien jälkeen tulostettua kaiken tarvittavan. Olin kuitenkin niin romahtamispisteessä yleisestä stressistä ja siitä että nukuin niin pahasti pommiin, että päätin jättää iltapäivän seminaarin väliin ja suunnata sen sijaan uimaan. Mikä on yleensä hyvä idea, mutta erittäin huono idea kun olet stressissä unohtanut syödä ja päätät vetää kunnon treenin. Arvatkaa vaan tuliko sen jälkeen paha olo?Hyi että..Sen sijaan, että olisin saanut jotain loppupäivästä tehtyä, onnistuin juomaan yhden ison mukin hedelmäsmoothieta ja nukkumaan.

Tiistaina nukuin taas pommiin, sen sijaan että olisin mennyt venyttelytunnille ja aamu kympin luennolle, tämä neito oli vielä tyytyväisenä hautautuneena peiton alle. Voisin muuten vannoa, että puhelimeni ei vaan herättänyt!

Keskiviikko oli muihin päiviin verrattuna menestys, mutta sitten tuli torstai. Nukuin ihan liian pitkään, nousin ylös ja sitten, varmaan koska olen aivan idiootti, menin takaisin sänkyyn löhöilemään ja nukahdin taas. Heräsin vasta iltapäivällä ja olin aivan pihalla, se siitä tehokkaasta opiskeluaamusta. Päätin tämän takia ruoskia itseäni ja opiskella ahkerasti. Yhtäkkiä oli ilta ja pimeää, ja tajusin etten ollut muistanut edes syödä. Aika kuvaavaa oli kun hortoilin keittiöön tekemään ruokaa ja kämppis on ihan hämillään, että 'mitä?!ootko sä ollut kanssa koko päivän kotona??'. 

Eilen meni opiskelun suhteen ihan ok, mutta illalla kun matkalla kauppaan suuntasin kirjastoon tulostamaan essee muistiinpanojani niin eihän mun usb tikku tietenkään toiminut. Vähän otti päähän. Lisäksi piti hakea pari kirjaa, mutta olin kait niin ärsyyntynyt siitä, että usb tikkuni lojahti etten muistanut niitä kirjoja ennenkuin olin juuri astumassa kauppaan sisälle..

Tänään, nukuin taas pommiin joten saavuin kaverini kanssa sovitulle kuntosalihetkellä n.20 minuuttia myöhässä. Osasyy tähän oli se, että takkini vetoketju jäi superpahasti jumiin joten sitäkin selvitellessä meni sitten hetki. 

Jos positiivisia puolia haetaan niin tätä viikkoa on enää n.1,5 päivää jäljellä! 

This just has not been my week. 

Ne Mahtavat Pohjoismaat

Olen jo useampaan kertaan miettinyt, että voisin kirjoittaa tästä pari sanaa mutta jotenkin se on aina jäänyt. Tänään kuitenkin Kansainvälisen Turvallisuuden seminaarissa tuli taas jonkinlaista Pohjoismaat 'ylistystä' joten ajattelin nyt kirjoittaa hieman tästä 'ilmiöstä'..Tästä tulee vähän sellainen 'aivopieru' teksti, eli ajatuksen virtaa.

En ole ikinä kokenut 'vihaavani' Suomessa asumista, tai ajatellut että se on ihan kökkö paikka. Olen kuitenkin valittanut ties mistä ja himoinnut päästä ulkomaille, varmaan koska on ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Ulkomailla asuminen on kuitenkin opettanut minut arvostamaan monia asioita Suomessa joihin en aikaisemmin haaskannut ajatustakaan, samalla olen kuitenkin huomannut joitain uusia asioita jotka eivät ehkä ole kovin hienosti. Miten sen nyt sanoisi, tullut vähän tervettä jossain määrin 'ulkopuolisen' perspektiiviä joihinkin asioihin kun on paikka johon ihan kunnolla verrata (juupa juu, ikinä ei saisi verrata ja sitä rataa). Mitä ehkä yritän sanoa on että mielestäni Suomi on kaiken kaikkiaan aika mahtava paikka asua ja on ihanaa että voin aina palata sinne, mutta samalla Suomi ei ole täydellinen, ja haluan edelleen asua täällä Briteissä.

Koska tiedän Suomesta paljon sekä hyviä ja huonoja puolia, niinkuin muistakin Pohjoismaista kiitos lukuisten ystävieni (Islantia ei muuten nyt lasketa), niin minua usein suuresti huvittaa se kuinka mahtava käsitys monilla ihmisillä täällä on Pohjoismaista. Aluksi se huvitti minua aivan älyttömästi, koska itse olen vain kuunnellut kuinka kaikki pohjoismaalaiset kaverini valittaa siitä mikä missäkin Pohjoismaassa on milloinkin vikana. Ja jos jotkut osaa valittaa, niin pohjoismaalaiset ainakin. Poikaystäväni mukaan se johtuu siitä, että ollaan totuttu kunnon hyvinvointiyhteiskuntaan, tai ainakin ollaan sitä mieltä että sellainen pitää saavuttaa, joten pusketaan kiihkeästi sitä kohti. Kuitenkin, olen viime aikoina tajunnut, että moni asia Pohjoismaissa on erittäin hyvällä tolalla verrattuna moneen muuhun maahan. 

Ennen minulle ei esimerkiksi tullut mieleenkään ettei olisi itsestäänselvää saada vanhempian tuloista riippumatonta opintotukea, ja lainaa, olin vaan käärmeissäni siitä että sitä saa niin vähän (tässä kyllä oikeasti hävitään verrattuna muiden Pohjoismaalaisten opiskelijoiden tukiin verrattuna). Sitten muutin tänne ja tajusin että Pohjoismaat on tässä opintotukiasiassa, kuten monessa muussakin, ehkä enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Olen tosin edelleen sitä mieltä, että opintotuki voisi olla vähän korkeampi..

Kuitenkin, en ole ihan varma miten suhtautua välillä seminaareissa ja luennoissa vallitsevaan ns. 'Pohjoismaat ylistykseen'. Kertoja on varmaan ollut useampikin, mutta pari tiettyä on jäänyt mieleen. Ensimmäinen oli kun eräällä kursilla oli EU-luento ja luennoitsija uteliaisuuttaan pyysi kaikkia Pohjoismaalaisia nostamaan käden ylös, ja heitti sen jälkeen kommentin tyyliin 'jos jonkin maan kansalaisille olette kateellisia, niin heille'. Toinen mieleenpainuva kerta oli viime kevään kehitysmaita käsittelevällä kurssilla, jossa melkein joka tunnilla mainittiin se kuinka hyvin Pohjoismaat (paitsi Suomi välillä, heh) hoitaa kehitysavun jaon sun muut hommat. Sitten eräässä seminaarissa proffa tajusi, että me kolme jotka istuttiin vähän sivussa (oltiin saavuttu paikalle vähän myöhässä) oltiin kaikki Pohjoismaalaisia, jonka jälkeen hän kävi innoissaan selittämään siitä kuinka tälläinen Pohjoismainen yhteistyö on oikeastikin olemassa kansainvälisissä foorumeissa ja kehitysavussa ja ties mitä ja kuinka kiehtovaa olikaan nähdä että sitä tapahtuu ihan näin yksilö tasollakin. Sitten sitä päiviteltiin siinä hetki ja minä en tiennyt miten päin olisin ollut, kun olin ihan käsittämättömän vaivaantunut siitä tuijotuksesta. Viimeisimmät mieleen painuneet kerrat on tältä syksyltä, kun Jenkeistä juuri tullut luennoitsijamme on heittänyt Pohjoismaat 'rulettaa' kommentteja. Hänestä tuntuu olevan hauskaa kun moni kurssilla on Pohjoismaista. Tänään puhuttiin siitä kuinka yleensä aseelliseen konfliktiin, tai 'tökkäykseen', vastataan helposti samalla mitalla (ja yleensä maan sisäinen mielipide kannattaa sitä) ja sitten ajaudutaan konfliktispiraaliin. Tässä kohtaa tietenkin vaaleahiuksinen ruotsalainen avaa suunsa ja toteaa; 'no en nyt tiedä, jos kyseessä olisi Ruotsi niin en usko että ihan noin vaan lähdettäisi sotaan'. Tähän meidän luennoitsija totesi, että 'niin, pitäisi ehkä laskea ne mahtava Pohjoismaat pois tästä skenaariosta', ja mun teki kauheasti mieli heittää meidän vakio vitsi; Mikä on maailman ohuin kirja? Ruotsalaiset sotasankarit.

Sitten tulee tietenkin välillä niitä 'ai sä olet Suomesta, olet sitten saanut maailman parhaan koulutuksen ennen tänne tuloa'. Hauskin tilanne ehkä tuli kun tein yhtä ryhmätyötä henkilöiden kanssa joista suurinta osaa en tuntenut ennestään lainkaan, ja käytiin sitten puhumaan meidän lopputöiden aiheista. Eräs ryhmän pojista totesti, että lyhyesti sanottuna hänen lopputyönsä aihe on Pohjoismaat ja miksi ne on niin paljon parempia kuin muut. Oli vaan pakko todeta siihen väliin, että 'jos haluat kuulla niitä negatiivisiakin puolia niin kysy pois'. Poika rukka meni ihan hämilleen, kun ei tajunnut että olen Suomesta. Ja hänen mielestään se ei selkeästikään ollut yhtään hauska heitto.

Välillä mietin, että mitäköhän muut oppilaat meistä tuumaa. Istutaan siellä tyytyväisenä nauttimassa ilmaisesta koulutuksesta, koska SAAS maksaa meidänkin paitsi norjalaisten lukuvuosimaksut kun samalla saadaan kotimaasta tukia elämiseen (Tämä ei muuten sinänsä liity tähän, mutta tänään oli huvittavaa kun meitä istui seminaarissa säkällä kulmassa neljä pohjoismaalaista, jotka kaikki satuttii olemaan sinisilmäisiä blondeja). Jotkut tekee lisäksi sitä, mielestäni ärsyttävää, 'no mutta meillä Suomessa/Ruotsissa/Norjassa/Tanskassa..' Itse olen yrittänyt nykyään välttää kyseistä lähestymistapaa, koska välillä tuntuu että se saattaa hieman ärsyttää muitakin ihmisiä, vähän niinkuin, että jos meidän kotimaat kerran on niin loistavia niin miksi me haluttiin lähteä pois.

Mitä Pohjoismaalaisiin yleensäkin tulee niin voisin höpöttää vaikka mitä hauskaa mitä olen näiden päälle kolmen vuoden aikana huomannut, koska vaikka minulla on paljon myös muun maalaisia kavereita, niin suurin osa läheisistä ystävistäni täällä sattuu jotenkin kummasti olemaan Pohjoismaista, poikaystäväni on esimerkiksi Tanskasta ja paras ystäväni täällä Ruotsista. Meillä on ainakin aina porukassa hauskaa kun kiusataan toisiamme stereotypioilla ja kerrotaan 'hauskoja' vitsejä. Ja tietenkin, aina kun tulee joku tutkimus ilmoille missä oma maa on ollut se paras niin siitä täytyy muistaa ilmoittaa niille muille, ei niin 'hyvien' pohjoismaiden edustajille.

Sellainen ajatusvirta tällä kertaa. Nyt on palattava sen asian pariin minkä takia tänne alunperinkin muutin; opiskelun!

(Kaikki postauksen kuvat on haettu googlen image searchista)

Vuosipäivä!

Tänään on tasan vuosi siitä kun hyppäsin ensimmäisen (ja luultavasti viimeisen) soolo laskuvarjohypyn täällä Skotlannissa. Niinkuin aikaisemmin todettu niin kokemus oli mahtava, jos sitä aivan persiilleen mennyttä laskeutumista ei lasketa. Ainakin olin sairaalassa ihan julkkis sillä, että onnistuin murtamaan kaikki kolme nilkkaluuta oikeasta nilkasta hyppäämällä lentokoneesta. Ja nyt mulla on kirjaimellisesti nilkassa rautaa.

Löysin juuri arkistoista kuvan, joka on otettu viikko leikkauksen jälkeen. Ei se edes näytä mitenkään kauhean pahalta.

Näin vuoden jälkeen, leikkausarvet näkyy vieläkin aika selvästi, varsinkin oikealla puolella koska sinne jouduttiin tunkemaan metallinen lasta. Ei ne arvet kuitenkaan ole missään vaiheessa häirinneet ja oikeastaan ne on nyt tavallaan osa minua. Jäipähän jonkinlaiset muistot hypystä.

Nilkka turpoilee vieläkin, mutta ei samalla tavalla kuin vielä puoli vuotta sitten. Aamuisin se on vieläkin välillä jäykkä, mutta kävelemällä vetreytyy. Jonkinlaisen eron tuntee edelleen nilkkojen välillä, riippuen mitä tekee, mutta pystyn kävelemään normaalisti mikä on ihan huippua. Juoksukin onnistuu jossain määrin. Olen myös huomannut, että melkein aina kun seison paikallani esimerkiksi odottamassa kaveria, alan automaattisesti tekemään  jotain niitä nilkkaharjoituksia joita tein fysioterapian aikana. Aika hyvin jäänyt päähän.

Tavallaan mieletöntä kuinka kroppa pystyykin parantamaan itsensä onnettomuuksien jälkeen, ja kuinka ne lihaksetkin loppujen lopuksi kasvaa takaisin. Ei kroppa kaikkea kuitenkaan pysty korjaamaan, mutta onneksi siihenkin tottuu ja sopeutuu. 

Viimeinen vuosi on ainakin opettanut, että omalla asenteella on todellakin paljon väliä. Täytyy yrittää pysyä positiivisena ja sopeutua. Loppujen lopuksi minulta onnistui mm. pyykin pesu ja lakanoidenkin vaihtaminen yhdellä jalalla. Se vaati vaan vähän kekseliäisyyttä. Ja nykyään kun yritän vältellä jotain hommia tai olen liian laiska lähteäkseni urheilemaan, ensimmäisenä mieleen tulee se fiilis viime talvelta kun olisi niin kovasti halunnut tehdä kaikkea, mutta ei vaan yksinkertaisesti pystynyt. Tai kun urheilen niin mietin kuinka mahtavaa onkaan pystyä urheilemaan, siitä on aina kiva hymy huulilla jatkaa. Se kun ei pysty edes kävelemään on uskomattoman turhauttavaa, enkä usko että kukaan pystyy todella käsittämään kuinka rankkaa se on, jos ei ole itse kokenut sitä.

Ehkä se on sitä, että tiettyjä asioita ei osaa arvostaa ennenkuin ne menettää.

Tälläisissä tilanteissa on myös ihana huomata kuinka ympärillä on paljon huippuja ystäviä, jotka jaksaa omista kiireistään huolimatta käydä auttamassa ja pitämässä seuraa.

Toivotaan nyt, että ainakin seuraava vuosi olisi täysin tapaturmavapaa!

English updates are back. I tend to forget to write these because I think Signe is the only one who needs them. Still..Today is the anniversary of my broken ankle. It's been exactly a year since I for the first time (and probably last) jumped out of a plane. Great experience except for the landing, that was an epic fail!At least I was like a celebrity in the hospital; a foreign girl who managed to break all right ankle bones by skydiving. And now I literally have metal in my ankle. Cool (or not). I just found the pic, it was taken around a week after the surgery, doesn't even look that bad!After a year, the scars are still quite visible, especially on the right side where the plate is. It it still quite stiff in the mornings, and sometimes feels a bit weird. It still gets swollen but it's nowhere near as bad as it was even some months ago.I've also noticed that when I'm standing, I quite often end up automatically doing my physiotherapy exercises. It's quite fascinating how your body can heal, but then again it cannot heal from everything. Then you just have to adapt. At least last year has thought me that your attitude really matters. One just has to try to stay positive and be creative. Nowadays, I feel very happy when I can exercise bc I still remember those horrible days when I couldn't even walk. I think no one can really understand how it feels unless they have experienced it themselves. 

As horrible as these things can be, it was so great to see that I have very lovely friends who constantly made sure that I was ok. 

Lauantai illan huumaa

Ennen kuin siirrytään tämän illan meininkiin niin aloitetaan alkupäivästä. Ensin olin ihan stressaantunut ja sitten onnistuin tietämättäni olemaan ihan täysi idiootti. Päivä alkoi sillä kun tajusin, että melkein valmiiksi kirjoittamani critical appraisal oli aivan täyttä kuraa. Niin järkyttävää kuraa, että sieltä täältä editointi ei auttanut vaan piti valkata pagesista ihan uusi puhdas ja tyhjä sivu. Onneksi tiesin kuitenkin mistä artikkelissa oli kyse ja kun hetken paneuduin Social Research Methods kirjaani hieman tarkemmin niin koin valaistuksen ja keksin esseelle paremman rakenteen. Onneksi, hetken jo pelkäsin että aivoni oli tällä kertaa pettämässä minut täysin.

Kirjoittelin siis tätä appraisalia monta tuntia putkeen ja unohdin syödä. Joskus kuuden maissa tajusin, että ruoka voisi helpottaa fiilistä joten suuntasin keittiöön kehittelemään jotain syötävää. Molemmat kämppikseni oli keittiössä juomassa teetä, joten minähän sitten purjehdin 'dramaattisesti' sisään ja avauduin siitä kuinka kamala päivä minulla onkaan ollut, ja kuinka sentään illalla pari kaveria ja poikaystävä on tulossa kylään niin pääsee vähän rentoutumaan. Että voi huh tätä elämääni. Sitten sain vähän sen jälkeen kuulla, että toinen kämppiksistäni oli erittäin ikävästi eronnut aikaisemmin tänään poikaystävästään..Juup, olisi voinut olla hyödyllistä tietää tämä ennenkuin päätin avautua tästä erittäin 'rankasta' päivästäni. Enhän tietenkään voinut mitenkään tietää ennakolta, että näin oli käynyt mutta silti,voi urpo minä.

Kuitenkin, poikaystäväni ja kolme muuta kaveri poikaa tuli illalla hengailemaan, eli toisin sanoen juomaan pari drinkkiä (jätkien käsitys parista on tosin selkeesti eri kuin minun), syömään pannukakkuja ja pelaamaan lautapeliä. Jotenkin siinä kävi sitten niin, että minä paistelin, ensimmäistä kertaa elämässäni, niitä pannukakkuja..

ja kuuntelin kun pojat pelasi kiihkeästi tätä uutta lautapeliä. Lausahdukset, kuten 'haluaako joku vaihtaa lampaan puuhun' 'nyt oikeesti, joku vaihtakaa lammas johonkin' tai 'tämä tietää sotaa' kuului (ja kuuluu edelleen) aika useaan kertaan.

Tälläinen opiskelu stressin pakoilu ilta täällä tällä kertaa. Huomenna ajattelin mennä katsastamaan Glasgown jouluparaatin ja joulumarketin. Sitten loppupäivä meneekin sen appraisalin hiomisessa.

Esseet 10 - Marika 0

Kuten otsikosta voi päätellä, olen saamassa aika pahasti turpaani tällä hetkellä. Kun ei irtoa niin ei irtoa. Kyse ei nyt ole siitä ettenkö olisi tehnyt mitään vaan siitä, että kaikki mitä olen saanut kirjoitettua kuullostaa aivan järkyttävältä p**kalta. Politiikkahan on välillä tunnetusti soopan jauhantaa, mutta joku raja kuitenkin.

Yhtä kirjoitusta lukuunottamatta, kaikkien palautuspäivä on vasta 10 joulukuuta, mutta mutta olisi se lopputyö joka kaipaisi huomiota, ja se methods projekti. Päätin yrittää ahdistaa itseni ahkerampaan opiskeluun tämmöisellä seinäkoristelulla:

Hienona lisänä on tuo nätti pinkki teksti FUTURE? Ihan siltä varalta, jos tuo työmäärä ei saa minua tehokkaaseen paniikkiin, niin sitten siihen päälle kun vielä lisää tulevaisuus paniikin niin johan pitäisi lähteä kone hyrräämään. Ehkä vähän masokistista.

Olen kuitenkin tehnyt tällä viikolla jotain kivaakin, opiskeluun liittyen siis. Ostin nimittäin uuden, aivan huipun, paketin värikyniä. En selviä essee muistiinpanojen selvittämisestä, ja yleensäkään esseen suunnittelusta, ilman näitä.

Tajusin tänään ilta yhdeksän maissa etten ollut poistunut asunnosta lainkaan ulos, vaan olin istunut valehtelematta melkein koko päivän työpöydän ääressä opiskelemassa. Värikynätkin pääsi kovaan käyttöön. En osaa edes kuvitella sitä helpotuksen tunnetta joka iskee helmikuun lopussa kun suurin osa kurssitöistä on palautettu ja lopputyökin paketissa. 
Eihän siihenkään ole hei enää kuin sellaiset päälle kolme kuukautta.....

Politiikan opiskelusta Skotlannissa osa.2

Ajattelin runoilla heti perään osan kaksi, jossa kerron vähän siitä minkälaisia politiikan kursseja Glasgowssa opiskellaan. Olisi tosiaan hauskaa kuulla muissa yliopistoissa politiikkaa opiskelevilta ja kansainvälistä politiikkaa opiskelevilta, kuinka paljon opintosisältö eroaa, vai eroaako ollenkaan. Tämä ei ehkä ole mielenkiintoisin teksti, jos politiikan opiskelu ei kiinnosta sinua tippaakaan, joten saat luvalla skipata!

Ensimmäiset kaksi vuotta käydään peruskursseja, jotka ovat pakollisia kaikille politiikan opiskelijoille:

1A.Introduction to Liberal Democracy: This course introduces students to the study of liberal democracy with a focus on the United Kingdom’s political institutions and multilevel governance. Sections 1 and 2 focus on British and Scottish politics in a comparative perspective, while Section 3 examines the European Union.

Itselle tästä jäi parhaiten mieleen kaikki Britti politiikkaan liittyvät, varmaan siksi että se oli suurimmaksi osaksi täysin uutta ja vaati enemmän pänttäystä. Kiitos tämän kurssin tiedän mm. mitä eroa on House of Lordsilla ja House of Commonsilla, ja miten ne toimii, ymmärrän mitä eroa on Skotlannin ja Englannin parlamenteilla, ja miksi tämän takia Englantilaiset voidaan laittaa maksamaan lukuvuosimaksuja Skotlannin puolella. Lisäksi opin paljon Brittien/Skottien äänestysjärjestelmistä sekä sain selville ettei Briteillä ole kirjoitettua perustuslakia. 

1B.Comparative Politics: A comparison of three different political entities (these may change from year to year, but will normally include Russia, China and Germany). Key concepts in comparative politics will be introduced in the first section and then applied in the three area sections.

Muistaakseni ihan mielenkiintoinen kurssi, ja meillä ainakin oli tutkiskelun kohteena juuri Venäjä, Kiina ja Saksa. Sain ensimmäistä kertaa esseestä An juuri tässä kurssissa, mutta en silti millään muista esseen aiheesta mitään, enkä kauheasti yksityiskohtia itse kurssistakaan.

2A. History of Political Thought: A study of key texts in the history of political thought. Political theorists discussed will include Aristotle, Machiavelli, Hobbes, Locke, Rousseau, Burke and Marx. The course is divided into three sections: 1. Classical and Renaissance Political Thought, 2. Reformation to Enlightenment, 3. Enlightenment to Revolution.
Eli toisin sanoen teoriaa, teoriaa, teoriaa. Tämä on se kurssi jota suurin osa odottaa suurella kauhulla ja vaikkei se, ainakaan omasta mielestäni, ollut mitään herkkua niin yllättävän hyvin siitä selvittiin. Kurssilla käydään läpi ainakin Aristotele, Rousseau, Locke, Machiavelli ja Hobbes. Perus juttuja jotka on hyvä tietää. Lisäksi oli aika mielenkiintoista saada uudenlaista perspektiiviä näidenkin teorioiden lukemiseen, eli kannattaa yleensä muistaa missä kontekstissa ne on kirjoitettu. Hobbes kirjoittelee masentavia ihmisten kamalasta luonteesta ja maailman pahuudesta, eikä ehkä sinänsä ihme sillä hän kirjoitti ehkä verisimpään aikaan Englannin historiassa. Machiavelli taas kirjoitti oman teoksensa sen jälkeen kun oli saanut potkut, etsi töitä ja oli juuri ollut kidutettavana. 

2B. International Relations: A study of key concepts (sovereignty, power, ‘international system’), theories (realism, neo-realism, neo-liberalism, feminism), and issues (globalisation, human rights, security, environment) in international relations.

Tiivistettynä siis kansainvälisen politiikan perusjuttuja. Tästä ei oikeastaan ole mitään ihmeellisempää sanottavaa. Odotin tätä kurssia ehkä eniten (koska hain kaikkialle muualle paitsi Glasgowhun lukemaan juurikin kv.politiikkaa), mutta ei se ainakaan saanut minua katumaan sitä että valitsin politiikan. Loppujen lopuksi, ero niiden kahden aineen välillä ei nyt ole niiin suuri kuin voisi ehkä kuvitella.

Kunhan näistä kursseista selviää kunnialla niin edessä on niin kutsutut Honours vuodet kolme ja neljä. Kolmantena vuotena valitaan vapaasti listasta kuusi kurssia (kolme/semester). Neljäntenä vuonna kun tehdään Dissertation (kandin työ) niin vaihtoehtona on sen lisäksi joko valita kolme vapaavalintaista kurssia ja 'general paper', tai kolme vapaavalintaista kurssia ja Quantitative research methods. Itse päädyin tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Meillä kurssivaihtoehtoina on kaikkea liittyen Britti ja Skottipolitiikkaan, Eu:hun, kehitysapuun ja kehitykseen yleensä, kansainväliseen turvallisuuteen ja konflikteihin, teorioihin, demokratiaan, mediaan, Latinalaisen Amerikan politiikkaan, Yhdysvaltojen politiikkaan ja sitä rataa. Itse kävin kolmantena vuonna kurssit Just War in the 21st Century, Military in a Liberal Democracy, Global Inequality and International Development, Communication and Conflict in World Politics, Private Security in International Politics ja   The Politics of Nationalism and Ethnicity. En lähde kirjoittamaan näistä kaikista erikseen, koska tästä tulisi silloin aivan liian pitkä teksti. Omat valintani ovat siis olleet aika kv konflikti/turvallisuus painotteisia. Sama on jatkunut nyt neljäntenä vuonna. Oli tosin erittäin hankalaa valita vain kolme kurssia, koska olisin halunnut päästä tekemään myös kurssit mediasta ja Yhdysvalloista, mutta ne eivät sopineet aikatauluun yhtä hyvin kuin lopulliset valinnat. Onneksi kuitenkin kävin tokana vuonna historiassa kurssin 'American Society, Culture and Politics' (tai jotain sinne päin!)

Tällä hetkellä käyn kursseja International Security, Latin American Politics ja Quantitative Research Methods.

International Security on juuri sitä miltä kuullostaa. Kurssi alkoi tietenkin eri teorioiden tutkailuilla siinä kontekstissa kuinka ne selittää sodan (ja rauhan), tämän jälkeen käytiin näitä näkökulmia hyväksikäyttäen läpi mm. maailmansodat sekä kirjoitettiin essee jossa piti valita teoria ja sota, ja katsoa kuinka se teoria selittää kyseisen sodan synnyn, vai selittääkö. Itse valitsin Vasquezin 'steps to war' teorian ja katsoin miten se selittää Yom Kippur sodan synnyn. Tällä hetkellä käydään läpi eri tekijöitä jotka voivat aiheuttaa sotaa kuten konfliktit maa-alueista (territory), kilpailu (rivalry) ja liittoutumat (alliances). Kurssiin pitää lisäksi lukea yksi kirja kolmesta vaihtoehdosta, omalla kohdallani se on jo aiemminkin mainittu International Relations of the Middle Earth. Lisäksi olisi vielä pari esseetä tehtävänä.

Latin American Politics kurssilla käydään läpi, 'ylläri', Latinalaisen Amerikan politiikkaa ja erityisesti kiinnitetään huomiota demokratisoitumisen prosessiin. Omasta mielestäni mielenkiintoisinta on ollut lukea siitä kuinka niin kutsutut uudet demokraattiset hallitukset on onnistunut (tai täysin epäonnistunut) käsittelemään niitä edeltävien aurotitaaristen hallitusten 'perintöä' (jakaantunut kansa, törkeät ihmisoikeusloukkaukset jne). Tällä kurssilla saadaan itse päättää essee kysymys, joten omani liittyy juurikin tähän aiheeseen esimerkkitapauksina El Salvador ja Guatemala.

Quantitative Research Methods. Odotin tätä kauhun sekaisin tuntein, mutta tähän mennessä olenkin yllättävän hyvin perillä siitä missä mennään. Osaan käyttää SPSS:ää ja jopa tulkita jotain niitä taulukoita joita sieltä saa loihdittua. Ei ehkä maailman mielenkiintoisin kurssi, mutta todella hyödyllinen. Olen tosin jo pienessä paniikissa tähän kurssiin liittyvästä tutkimus projektista, mutta ehkä se menee ihan ok. 

Keväällä on vielä vuorossa International rivalry, ja sitten onkin tämä tutkinto pulkassa.

Voisin vielä mainita, että melkein kaikki luennoitsijat jotka ovat kohdalleni osuneet ovat olleet todella hyviä,helposti lähestyttäviä ja auttavaisia. Mikä on yksi syy, minkä takia harkitsen vakavasti jääväni tekemään tänne myös maisterin.

Politiikan opiskelusta Skotlannissa

Sain vähän aikaa sitten kommenttiboksiin postaustoiveen, jossa kysyttiin voisinko kirjoittaa Politiikan opiskelusta täällä päin; miten se eroaa Suomesta, mihin töihin on mahdollista hakea valmistumisen jälkeen jne. Yritän nyt parhaani mukaan valaista näitä kohtia hieman, ja jos jollain jää jotain kysyttävää, tai olet eri mieltä jostain mitä sanoin, tai vaikka haluat ehdottaa jotain muuta aihetta mistä kirjoittaa niin raapusta tuonne kommentti osastoon tekstiä!

Mutta asiaan!
Miten politiikan opiskelu Britanniassa eroaa politiikan opiskelusta Suomessa.En osaa henkilökohtaisesti ihan tarkalleen sanoa miten politiikan opiskelu täällä eroaa Suomesta, koska en ole ikinä opiskellut suomalaisessa yliopistossa. Minulla kuitenkin on Suomessa opiskelevia ystäviä, joista yksi opiskeli täällä päin vuoden, joten kyselin häneltä vähän mietteitä (kiitos J!). Kurssien sisällöissä on, kuten varmaan arvata saattaa, paljon samaa mutta myös eri painotuksia. Suomessa luonnollisesti käydään läpi paljon Suomen politiikkaa, jota ei tietenkään täällä opeteta. Ainakin meillä täällä Glasgowssa ensimmäinen kurssi on Brittipolitiikka, mikä on itse asiassa erittäin hyödyllinen kurssi. Huomattavasti helpompi ymmärtää mitä täällä tapahtuu, kun on käynyt kyseisen kurssin. Molemmissa maissa käydään tietysti läpi perusteoriat eli mm.legendaariset Aristotele, Machiavelli ja Locke sekä vähän 'tuoreempi' Lijphart ja hänen liberal democracy jne teoriansa.Mitä muuten tulee sisältöön, Honours vuosina pystyy itse valitsemaan mikä 'painotus' kiinnostaa eniten; haluaako esimerkiksi. lukea kansainvälisen politiikan kursseja vai keskittyä Britti/Skotti politiikkaan vai valita sekoituksen molempia. Täällä painotetaan aika paljon esseiden kirjoitusta, mikä minun mielestäni on hyvä koska menestyn esseissä paljon parempi kuin kokeissa. Jos jotain kiinnostaa niin voin myöhemmin runoilla lisää niistä kursseista joita olen täällä opiskellut. Suomessa kurssit on pienempiä siinä mielessä, että niistä tulee vähemmän opintopisteitä. Skotlannissa yhdestä kurssista saa n.20 Suomen opintopistettä. Skotlannissa opetus painottuu ensimmäisinä vuosina yleensä massaluentoihin ja pienempiin seminaareihin, joihin on pakko osallistua. Itse ei voi valita miten tai milloin kurssin suorittaa, vaan se on ennalta määritelty, eikä siitä siis voi poiketa. Suomessa näissä asioissa on yleensä enemmän joustovaraa. 

Työmahdollisuudet tutkinnon jälkeen.Mitä työnhakuun kuuluu niin se taitaa olla täällä aika erilaista kuin Suomessa. Toisin sanoen, täällä on enemmän mahdollisuuksia sen suhteen mitä voit politiikan tutkinnolla tehdä työksesi. Erittäin monella firmalla on nimittäin niin kutsutut 'graduate streams' tai 'graduate programmes'. Joihinkin vaaditaan tiettyä tutkintoa, mutta suurin osa vain vaatii, että olet valmistunut omasta tutkinnostasi hyvin arvosanoin, sinulla on tiettyjä taitoja ja olet oikeasti kiinnostunut työskentelemään kyseisessä firmassa/sillä alalla. Itse voisin vaikka nyt hakea johonkin suureen investointipankkiin töihin ja heille politiikan tutkintoni olisi aivan passeli. Täällä siis toisin sanoen painotetaan sitä mitä olet oppinut, mitä tietoja/taitoja sinulla on ja sitä rataa. Politiikan opiskelijat pystyvät yleensä jo tutkinnon puolesta osoittamaan, että osaavat ainakin 1. argumentoida hyvin ja loogisesti, 2. analysoida, 3. kirjoittaa sujuvasti. Lisäksi politiikan opiskelijoilla yleensä oletetaan olevan hyvät kommunikointi taidot. Täällä päin painotetaan myös paljon tutkinnon ulkopuolisia aktiviteetteja; vapaaehtoistyötä, liikuntaa, yliopiston societyihin osallistumista jne. Niiden avulla voi näyttää laajempaa kiinnostusta, kykyä organisoida ja prioritisoida sekä kykyä toimia tiimissä. Eli välttämättä kyse ei aina ole siitä mitä olet tehnyt, vaan mitä se on sinulle opettanut tai mitä kykyjäsi se on kehittänyt. Vaihtoehtoja on siis paljon, ja jos sinulla on jo ennestään selkeä visio siitä minkälaista työtä haluat tehdä niin se kannattaa pitää alusta asti mielessä ja rakentaa yliopiston aikana sopivaa CVtä vaikkapa tekemällä vapaaehtoistyötä. Lisäksi, täällä ei todellekaan oleteta että kaikki tekevät maisterin, eikä sitä myöskään monessa paikkaa vaadita. Käsittääkseni, jos haluat ulkomaalaisella tutkinnolla Suomeen töihin heti valmistuttuasi niin se on todellakin helpommin sanottu kuin tehty. Jos siis haave on ehdottomasti samantien työskennellä Suomessa niin silloin se tutkintokin kannattaa tehdä Suomessa.
Pakko loppuun mainita, että taloudellisen tilanteen vuoksi täällä ei tällä hetkellä ole kovinkaan otollinen työmarkkinatilanne. Eipä tosin taida oikein olla missään muuallakaan. Itse olen jo vaipunut epätoivoon, koska olen varma että kaikki muut ovat paljon parempia kuin minä, enkä ikinä saa töitä koska olen ylikoulutettu Tescon kassalle. Tämä tosin taitaa olla aika yleistä viimeisen vuoden panikointia!

Toivottavasti tämä valaisi hieman, ja pahoitteluni jos teksti on tönkköä. Kirjoitin juuri valon nopeudella esseetä englanniksi, joten nyt tuntuu vähän hankalalta kirjoittaa sujuvaa ja hyvää tekstiä suomeksi.

My favourite holiday

Lempijuhlani on ehdottomasti joulu. Se menee kirkkaasti ohi mm. omien syntymäpäivien, juhannuksen, vapun ja uuden vuoden. Joulussa ei ole parasta lahjat (vaikka onhan niitä tietenkin kiva saada, en kiellä) vaan se ihana jouluinen tunnelma, johon kuuluu ihana seura, jouluvalot ja koristeet sekä jouluinen tuoksu, ja jouluruoka! Itsensä täyteen ahtaminen on jokseenkin epäterveellistä, mutta jouluna sen saa tehdä hyvällä omalla tunnolla. Jouluun on vielä aikaa, mutta täällä kaupat ovat myyneet joulutavaraa jo lokakuun alkupuolesta lähtien yhdessä Halloween juttujen kanssa ja nyt kun Halloween on ohi niin jouluisen tavaran määrä on kaupoissa tuplaantunut. Tiedän, että joitain ärsyttää aikainen joulun intoilu (tai ehkä joulu yleensäkin), mutta minua ei! 

Jouluun kuuluu aina niin kivoja muistoja ja mukavaa odotettavaa, että joulun odotuksesta tulee usein väkisinkin hyvälle mielelle. Ollaan kämppisten kanssa sovittu, että saadaan alkaa jo levitellä joulukoristeita jos siltä tuntuu. Eihän me kuitenkaan olla täällä kuin joulukuun puoleen väliin, joten se on ihan oikeutettua jos aloitetaan joulun fiilistely vähän aikaisemmin. 

Toistaiseksi kuitenkin ei olla ostettu mitään, eikä kaivettu viime vuoden jouluvaloja esiin. Ehkä vielä hieman turhan aikaista. John Lewisin jouluisia mainoksia on kuitenkin jo kiva fiilistellä. Ne on aika legendaarisia, ja varsinkin tämän vuoden mainos on hyvin hellyyttävä.

2012 mainos

2011 mainos

2010 mainos

Mikä näistä on teidän suosikki ja milloin 'saa' alkaa fiilistelemään joulua?

Epätodellisen huiput 24 tuntia

Eilen oli jotenkin aivan mielettömän outo päivä, mutta todella hyvällä tavalla outo. Jaksoin kuin jaksoinkin herätä ensin puoli kasiksi salille treenaamaan crosstrainerilla jonka jälkeen suuntasin vielä salin altaalle uimaan puoleksi tunniksi. Tämän jälkeen juoksinkin jo tapaamaan yhtä luennoitsijaa essee ehdotuksestani, josta sainkin vain älyttömästi paljon hyvää palautetta ja yhden niin hyvän vinkin että olen oikeastaan erittäin innoissani kyseisen esseen tekemisestä nyt. Päivä siis alkoi hyvin.

Iltapäivällä menin yhteen meidän collegen järjestämään tilaisuuteen USAn vaaleista. Puhujina oli kaksi demokraattien poliittista konsulttia, joista toinen työskenteli aikoinaan täällä Britanniassa Gordon Brownille (ja valmistui aikoinaan Glasgown yliopistosta) ja toinen ilmeisesti onnistui muuttamaan ennen republikaanisen Virginian demokraatteja äänestäväksi. Tilaisuus oli mielettömän hyvä ja todella mielenkiintoinen. Mietin vaan koko ajan, että haluan tulevaisuudessa tehdä juuri niitä hommia joita kyseiset herrat tällä hetkellä tekee työkseen.

Tilaisuuden jälkeen oli tarkoitus piipahtaa Waitroseen ruokaostoksille ja sitten kotiin siivoamaan ja tekemään muita perushommia. Mutta, vastoin kaikkia odotuksia näin ei käynytkään vaan sain kutsun meidän yliopiston rehtorin (principal) taloon kampuksella, nimeltään principal's lodge, illalliselle. Yksi sen USA tilaisuuden järjestäjistä tuli yllättäen tilaisuuden jälkeen sanomaan, että pari henkilökunnan jäsentä ei pääsekään paikalle ja kun ollaan oltu näissä tilaisuuksissa yhden ystäväni kanssa paljon ja vaikutetaan kiinnostuneilta niin haluttaisko me tulla. Rehellisesti sanottuna, ensimmäinen ajatukseni oli 'apua!mulla ei ole mitään päälle pantavaa', mutta onneksi satun omistamaan yhdet siistit mustat housut joten siitä oli hyvä aloittaa. Loppujen lopuksi päädyin siis todella hienoon taloon juomaan hienoja juomia ja syömään aivan mielettömän kolmen ruokalajin illallisen mitä epätodellisimmassa seurassa. Illan aikana pääsin juttelemaan meidän careers servicen directorin kanssa, joka oli aivan mielettömän mukava. Lisäksi päädyin keskustelemaan mm.yliopistomme rehtorin ja toisen konsultin kanssa politiikasta (ja molemmat tietenkin kyseli mitä mieltä olen perussuomalaisista). Kaikki paikalla olijat oli todella ystävällisiä, ja todella mielenkiintoista juttuseuraa. Koko illan teki vaan mieli nipistää itseäni kädestä varmistaakseni etten nähnyt vaan jotain todella outoa unta..Tulen todella muistamaan tämän illan vielä pitkään (ja ei, en todellakaan kehdannut ottaa paikalta yhtäkään valokuvaa).

Tänään sitten sain luennoitsijaltani kuulla, että sain ilmeisesti ensimmäisestä tämän syksyn esseestäni A1!Siis A1..siis 22/22. Tai näin ainakin alustavasti. Meidän kaikki esseet käy läpi jonkun miljoona tarkastusta parilla eri tyypillä, joten arvosana voi vielä muuttua mutta tuskin se ainakaan kauheasti laskee.
Olin myös huippu iloinen siitä, että tänään Waitrosessa oli normaalisti todella kalliit ja ihanan näköiset lohifileet hyvässä tarjouksessa, ja onnistuin nappaaman sieltä sen viimeisen paketin!

Kaiken tämän jälkeen en edes jaksanut välittää siitä, että juuri kun lähdin suuntaamaan kaupasta kotiin niin taivas aukesi ja alkoi satamaan kaatamalla vettä. Eikä minulla ollut sateenvarjoa mukana. 

Nyt pitäisi kyllä siivota huone ja pohtia ajatuksia yhtä esseetä varten. On ollut niin loistavat n.24 tuntia, että energiaa todella riittää.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Vaalivalvojaiset

En jaksakaan liikkua kotoa minnekään, joten ajattelin pystyttää tänne omat vaalivalvojaiset. Varustuksena mukavat kotivaatteet, paljon teetä, tölkki cocista, hapankorppuja, graavilohta ja kurkkua. Vieressä myös vino pino kirjoja ja artikkeleita; jos vaikka samalla saisi jotain opiskelu-urani kannalta hyödyllistä tehtyä. Tosin, katsotaan kuinka pitkään jaksan edes seurata näitä tapahtumia. Tämän aamun aikaisen herätyksen ja uinnin seurauksena saatan nukahtaa kepeästi jo ennen kahtatoista.

Pitäisi varmaan selvittää mistä olisi paras seurata vaalien live-streamia. BBC News live on ainakin päällä, mutta pitää myös seurata jotain jenkkien kanavaa. Fox News voisi varmaan tarjota aika mielenkiintoisen näkökulman tähän meininkiin. Ainakin tahatonta komiikkaa, jos ei muuta. 

Tähän väliin on hyvä päästä fiilikseen katsomalla pari vaalimainosta:

Eli toisin sanoen, jos Obama voittaa niin edessä on maailmanloppu jolta edes Chuck Norris ei voi ihmisiä pelastaa. Jos Romney voittaa niin ei ilmeisesti tule menemään yhtään sen paremmin. Eli kävi miten kävi, niin ilmeisesti kurjat ajat edessä..Hirmu dramaattista meininkiä.

Kumpi voittaa?

Opiskelua rakettien paukkeessa

Lyhyt päivitys.

Tänään on Guy Fawkes night (kirjoittelin siitä viime vuonna täällä). Glasgow Greenille voisi mennä seuraamaan ilotulituksia, mutta se jää nyt tänä vuonna väliin koska olin viikonloppuna hieman kipeä ja ulkona on pirun kylmä. Lisäksi hukun kouluhommiin. En kuitenkaan jää ihan ulkopuoliseksi; ulkoa kuuluu aivan älytön pauke. Ihan kuin olisi vuosi vaihtumassa. Kieltämättä hieman ärsyttävää..

Olen viime aikoina ottanut aika rennosti opiskeluiden suhteen, koska jostain syystä olen elänyt jossain valheellisessa toisessa todellisuudessa uskoen, että minulla on enemmän kuin paljon aikaa tehdä kaikki. Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa, ja eilen karusti jouduin palaamaan takaisin tähän todellisuuteen, jossa kiroan itseäni siitä typerästä ajatuksesta, että olisi fiksua tehdä kolme kurssia nyt ja yksi keväällä. Eihän tässä muuten mitään, mutta tuo lopputyö vaatisi enemmän aikaa kuin mitä siihen olisi nyt laittaa. Sain kuitenkin siitä nopeasti kasatusta proposalista oikein hyvää palautetta joten ehkä tämä ei kuitenkaan ole menossa ihan täysin metsään. Ehkä.

Viime viikkoina olen myös yrittänyt keksiä mitä teen tulevaisuudessa, mutta vielä ollaan aika pimennossa. Tavallaan ahdistavaa, mutta samalla mielettömän jännittävää kun ei tiedä mitä vielä tapahtuu. Jos päädyn tekemään maisteria niin sen jälkeen on varmaan sama dilemma edessä, koska en tiedä yhtään millaisia töitä haluaisin tehdä (ellen maisterin aikana koe jotain valaistusta). 

Mitähän muuta. Meillä on kylppärissä jonkinlainen vuoto, se tullaan katsastamaan huomenna ja sitten selviää mitä sille tehdään. Ei siinä tosin ole mitään ihmeellistä, ihan perus meininkiä kun täällä asuu. Aina on jossain jotain vikaa. Meidän lämmitys sentään toimii, mikä on ihan kiva koska tänään on tosiaan ollut lämpötila jo nollan tietämissä. 

Tällä kertaa ei nyt ole sen kummempaa raportoitavaa. Huomenna olisi tarkoitus opiskella vähän lisää ja mennä unionille katselemaan livenä USAn presidentivaaleja, ainakin pariksi tunniksi.

Halloween kivaa osa.2

Eilen juhlittiin parin kaverin kanssa Halloweenia rennoissa ja hauskoissa tunnelmissa (olin muuten the Wicked Witch of the West).  

Meni pieni ikuisuus, että sain ton vihreän värin ihosta pois. Siihen vaadittiin pari(kymmentä)kasvopyyhettä, suihku ja kylpy (jonka päätteeksi lilluin vihreässä vedessä). Ihan heti ei tuollaista urakkaa jaksaisi vetää uudestaan, vaikka ihan hauskaltahan se näytti.

Tänään olisi taas pippalot, mutta taidan olla tulossa kipeäksi joten en ole varma riittääkö energiaa juhlimiseen. Täytyy katsella millainen olo on illemmasta.