Politiikan opiskelusta Skotlannissa osa.2

Ajattelin runoilla heti perään osan kaksi, jossa kerron vähän siitä minkälaisia politiikan kursseja Glasgowssa opiskellaan. Olisi tosiaan hauskaa kuulla muissa yliopistoissa politiikkaa opiskelevilta ja kansainvälistä politiikkaa opiskelevilta, kuinka paljon opintosisältö eroaa, vai eroaako ollenkaan. Tämä ei ehkä ole mielenkiintoisin teksti, jos politiikan opiskelu ei kiinnosta sinua tippaakaan, joten saat luvalla skipata!

Ensimmäiset kaksi vuotta käydään peruskursseja, jotka ovat pakollisia kaikille politiikan opiskelijoille:

1A.Introduction to Liberal Democracy: This course introduces students to the study of liberal democracy with a focus on the United Kingdom’s political institutions and multilevel governance. Sections 1 and 2 focus on British and Scottish politics in a comparative perspective, while Section 3 examines the European Union.

Itselle tästä jäi parhaiten mieleen kaikki Britti politiikkaan liittyvät, varmaan siksi että se oli suurimmaksi osaksi täysin uutta ja vaati enemmän pänttäystä. Kiitos tämän kurssin tiedän mm. mitä eroa on House of Lordsilla ja House of Commonsilla, ja miten ne toimii, ymmärrän mitä eroa on Skotlannin ja Englannin parlamenteilla, ja miksi tämän takia Englantilaiset voidaan laittaa maksamaan lukuvuosimaksuja Skotlannin puolella. Lisäksi opin paljon Brittien/Skottien äänestysjärjestelmistä sekä sain selville ettei Briteillä ole kirjoitettua perustuslakia. 

1B.Comparative Politics: A comparison of three different political entities (these may change from year to year, but will normally include Russia, China and Germany). Key concepts in comparative politics will be introduced in the first section and then applied in the three area sections.

Muistaakseni ihan mielenkiintoinen kurssi, ja meillä ainakin oli tutkiskelun kohteena juuri Venäjä, Kiina ja Saksa. Sain ensimmäistä kertaa esseestä An juuri tässä kurssissa, mutta en silti millään muista esseen aiheesta mitään, enkä kauheasti yksityiskohtia itse kurssistakaan.

2A. History of Political Thought: A study of key texts in the history of political thought. Political theorists discussed will include Aristotle, Machiavelli, Hobbes, Locke, Rousseau, Burke and Marx. The course is divided into three sections: 1. Classical and Renaissance Political Thought, 2. Reformation to Enlightenment, 3. Enlightenment to Revolution.
Eli toisin sanoen teoriaa, teoriaa, teoriaa. Tämä on se kurssi jota suurin osa odottaa suurella kauhulla ja vaikkei se, ainakaan omasta mielestäni, ollut mitään herkkua niin yllättävän hyvin siitä selvittiin. Kurssilla käydään läpi ainakin Aristotele, Rousseau, Locke, Machiavelli ja Hobbes. Perus juttuja jotka on hyvä tietää. Lisäksi oli aika mielenkiintoista saada uudenlaista perspektiiviä näidenkin teorioiden lukemiseen, eli kannattaa yleensä muistaa missä kontekstissa ne on kirjoitettu. Hobbes kirjoittelee masentavia ihmisten kamalasta luonteesta ja maailman pahuudesta, eikä ehkä sinänsä ihme sillä hän kirjoitti ehkä verisimpään aikaan Englannin historiassa. Machiavelli taas kirjoitti oman teoksensa sen jälkeen kun oli saanut potkut, etsi töitä ja oli juuri ollut kidutettavana. 

2B. International Relations: A study of key concepts (sovereignty, power, ‘international system’), theories (realism, neo-realism, neo-liberalism, feminism), and issues (globalisation, human rights, security, environment) in international relations.

Tiivistettynä siis kansainvälisen politiikan perusjuttuja. Tästä ei oikeastaan ole mitään ihmeellisempää sanottavaa. Odotin tätä kurssia ehkä eniten (koska hain kaikkialle muualle paitsi Glasgowhun lukemaan juurikin kv.politiikkaa), mutta ei se ainakaan saanut minua katumaan sitä että valitsin politiikan. Loppujen lopuksi, ero niiden kahden aineen välillä ei nyt ole niiin suuri kuin voisi ehkä kuvitella.

Kunhan näistä kursseista selviää kunnialla niin edessä on niin kutsutut Honours vuodet kolme ja neljä. Kolmantena vuotena valitaan vapaasti listasta kuusi kurssia (kolme/semester). Neljäntenä vuonna kun tehdään Dissertation (kandin työ) niin vaihtoehtona on sen lisäksi joko valita kolme vapaavalintaista kurssia ja 'general paper', tai kolme vapaavalintaista kurssia ja Quantitative research methods. Itse päädyin tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Meillä kurssivaihtoehtoina on kaikkea liittyen Britti ja Skottipolitiikkaan, Eu:hun, kehitysapuun ja kehitykseen yleensä, kansainväliseen turvallisuuteen ja konflikteihin, teorioihin, demokratiaan, mediaan, Latinalaisen Amerikan politiikkaan, Yhdysvaltojen politiikkaan ja sitä rataa. Itse kävin kolmantena vuonna kurssit Just War in the 21st Century, Military in a Liberal Democracy, Global Inequality and International Development, Communication and Conflict in World Politics, Private Security in International Politics ja   The Politics of Nationalism and Ethnicity. En lähde kirjoittamaan näistä kaikista erikseen, koska tästä tulisi silloin aivan liian pitkä teksti. Omat valintani ovat siis olleet aika kv konflikti/turvallisuus painotteisia. Sama on jatkunut nyt neljäntenä vuonna. Oli tosin erittäin hankalaa valita vain kolme kurssia, koska olisin halunnut päästä tekemään myös kurssit mediasta ja Yhdysvalloista, mutta ne eivät sopineet aikatauluun yhtä hyvin kuin lopulliset valinnat. Onneksi kuitenkin kävin tokana vuonna historiassa kurssin 'American Society, Culture and Politics' (tai jotain sinne päin!)

Tällä hetkellä käyn kursseja International Security, Latin American Politics ja Quantitative Research Methods.

International Security on juuri sitä miltä kuullostaa. Kurssi alkoi tietenkin eri teorioiden tutkailuilla siinä kontekstissa kuinka ne selittää sodan (ja rauhan), tämän jälkeen käytiin näitä näkökulmia hyväksikäyttäen läpi mm. maailmansodat sekä kirjoitettiin essee jossa piti valita teoria ja sota, ja katsoa kuinka se teoria selittää kyseisen sodan synnyn, vai selittääkö. Itse valitsin Vasquezin 'steps to war' teorian ja katsoin miten se selittää Yom Kippur sodan synnyn. Tällä hetkellä käydään läpi eri tekijöitä jotka voivat aiheuttaa sotaa kuten konfliktit maa-alueista (territory), kilpailu (rivalry) ja liittoutumat (alliances). Kurssiin pitää lisäksi lukea yksi kirja kolmesta vaihtoehdosta, omalla kohdallani se on jo aiemminkin mainittu International Relations of the Middle Earth. Lisäksi olisi vielä pari esseetä tehtävänä.

Latin American Politics kurssilla käydään läpi, 'ylläri', Latinalaisen Amerikan politiikkaa ja erityisesti kiinnitetään huomiota demokratisoitumisen prosessiin. Omasta mielestäni mielenkiintoisinta on ollut lukea siitä kuinka niin kutsutut uudet demokraattiset hallitukset on onnistunut (tai täysin epäonnistunut) käsittelemään niitä edeltävien aurotitaaristen hallitusten 'perintöä' (jakaantunut kansa, törkeät ihmisoikeusloukkaukset jne). Tällä kurssilla saadaan itse päättää essee kysymys, joten omani liittyy juurikin tähän aiheeseen esimerkkitapauksina El Salvador ja Guatemala.

Quantitative Research Methods. Odotin tätä kauhun sekaisin tuntein, mutta tähän mennessä olenkin yllättävän hyvin perillä siitä missä mennään. Osaan käyttää SPSS:ää ja jopa tulkita jotain niitä taulukoita joita sieltä saa loihdittua. Ei ehkä maailman mielenkiintoisin kurssi, mutta todella hyödyllinen. Olen tosin jo pienessä paniikissa tähän kurssiin liittyvästä tutkimus projektista, mutta ehkä se menee ihan ok. 

Keväällä on vielä vuorossa International rivalry, ja sitten onkin tämä tutkinto pulkassa.

Voisin vielä mainita, että melkein kaikki luennoitsijat jotka ovat kohdalleni osuneet ovat olleet todella hyviä,helposti lähestyttäviä ja auttavaisia. Mikä on yksi syy, minkä takia harkitsen vakavasti jääväni tekemään tänne myös maisterin.