I'm free!

Tänään oli se päivä jota olin odottanut joulukuun alusta lähtien aka. mahdollinen kipsinpoistopäivä. Aamulla suuntasin ensin kipsiä poistamaan, sitten röntgeniin josta pienen odottelun jälkeen ortopedin juttusille. Ortopedin mukaan kaikki näyttää hyvältä, niin röntgenissä kuin silmällä katsottunakin. Sitten piti vähän liikutella nilkkaa (arvatkaa vaan liikkuiku se kunnolla minnekään vaikka kuinka hampaat irveessä rutistin)ja lopuksi sitä vielä vähän väänneltiin. Sitten tuli 'tuomio'; kipsi pois, tukiside tilalle ja sitten vaan painoa jalalle oman fiiliksen mukaan ja eikun kävelemään..

Wow, en ihan odottanut moista tulosta. Pienen alkushokin jälkeen fiilis vaihtui tälläiseksi:

Hyvä fiilis. Olen kylläkin myös hieman vainoharhainen, että joku astuu nilkkani päälle tai jotain muuta mukavaa kun siinä ei ole kipsiä. Tuntuu niin turvattomalta. Kuitenkin, en todellakaan vielä lähellekään kävele, eheeii. Mahtavien fiilisten jälkeen aloin kokeilemaan ihan perus painoa jalalle ja seisomista. Haha!Ei se satu, mutta nilkka oli aluksi niin jäykkä etten meinannu saada sitä kunnolla lattian pintaan jotta olisin voinut seistä. Onneksi se on seitsemän tunnin aikana vetreytynyt sen verran että seisominen onnistuu..vaikkakin vähän vinossa. Kävely ilman keppejä on siis täysin poissuljettu, ei veny niin ei veny :D Puhumattakaan siitä, että mun pohjelihas on kadonnut kuin vesitippa saharaan. Keskiviikkona alkaa selkeästi tarpeentuleva fysioterapia.

Lisäksi se (nilkka) on ihan pirun ruma, turvonnut, hassun värinen ja vähän kipeä. Mutta tämä on kuitenkin sitä edistystä jota kaipasin, joten ei voi olla kuin tyytyväinen!Nyt ei muuta kuin pakastehernepussi nilkan päälle ja turvotusta laskemaan..