Luokkayhteiskunnan ihmettelyä

Britit ovat tunnettuja mahtavista pukudraamoistaan, joissa on tietenkin usein esillä selkeä luokkajako. Yksi tämän hetken suosituimmista brittiläisistä tv-sarjoista, Downton Abbey, on loistava esimerkki tästä 'genrestä'. Downton Abbeyssa seurataan yläluokan perheen ja heidän alakerroksissa asuvien palvelijoidensa elämää. Vaikka luokkajako ei täällä enää ole yhtä silmiinpistävä niin se on silti enemmissä tai vähimmissä määrin olemassa, eikä ylempään luokkaan 'nouseminen' ole välttämättä edelleenkään kovin helppoa.

(kuva täältä)

Britanniassa tietenkin on edelleen selkeä yläluokka, kuninkaalliset. Tähän ei luokkaan ei nousta, vaan siihen synnytään. Hieman prinssi Williamin ja Katen häiden jälkeen, kuningatar julkaisi uuden etiketin. Tämän etiketti mm. määrää kuka kumartaa/niiaa kenellekin ja sitä rataa. Kate saattaa olla tuleva kuningatar, mutta hän kuitenkin tulee alemmasta luokasta joten hänen tulee edelleen niiata mm. silloin kun prinsessat Beatrice ja Eugene ovat samassa huoneessa. He kun ovat syntymäoikeudeltaan prinsessoja. Ehkä se kuitenkin on edistystä, että prinssi voi mennä naimisiin ei-kuninkaallisen kanssa menettämättä titteliään. 

Se mihin luokkaan kuulut voi määräytyä niin rahan, aseman kuin taustankin perusteella. Kyselin tästä brittikämppiksiltäni viime vuonna, ja olen vieläkin vähän pihalla niistä periaatteista. Kuitenkin, rahalla on tietenkin väliä, mutta jos halutaan mennä oikein perinteisiksi niin asema, se mitä esimerkiksi teet työksesi ja oletko käynyt yliopiston (ja mielellään hyvätasoisen sellaisen), sekä perhetaustasi ovat myös vaikuttavia tekijöitä. Ei välttämättä kuitenkaan riitä, että olet itse käynyt yliopiston jos vanhempasi eivät ole. Toisaalta, jos sinulla on paljon rahaa niin ehkä se vähän tasoittaa..'new money, you know'. 

Myös aksenttisi ja se missä käyt ruokaostoksilla kertovat ilmeisesti myös siitä mihin luokkaan kuulut. Ylemmät luokat puhuvat ns. posh englantia ja artikuloivat kaikki hyvin selkeästi. En ole varma miten tämä aksentti määritelmä toimii Skotlannissa, mutta uskaltaisin veikata että oikein kunnon Glasgow mongerrus aksentti saatetaan liittää 'työväenluokkaan'. 

Itseäni huvittaa kovasti tämä ruokakaupan merkitys. Ei ole ikinä aiemmin tullut pieneen mieleenkään, että vaikka S-marketissa käynti voisi määritellä sosiaalisen statukseni. Kärjistetysti paikat kuten Iceland, Asda ja Lidl, eli siis ne halvat paikat, eivät sovi ainakaan ylemmälle keskiluokalle. Siellä käyvät kärjistetysti vain 'rahvaat'. Mark&Spencer ja erityisesti Waitrose mielletään hienommiksi, keskiluokan ruokaostospaikoiksi. Waitrosessa tämän ehkä myös huomaa siellä shoppailevista ihmisistä. Silloin kun Tesco tuntuu olevan täynnä opiskelijoita, Waitrosessa parveilee paljon ihmisiä jotka yksinkertaisesti näyttävät jokseenkin varakkailta (paitsi minä),  tai sitten he vain esittävät olevansa, who knows. Tämä on myös hyvin vahva stereotypiä. Waitrose julkaisi jokunen aika sitten twitter kampanjan, jonka ideana oli täydentää lause 'I shop at Waitrose because..'. Tämä ei mennyt ihan putkeen sillä suurin osa vastauksista oli kirjoitettu sarkastisen hauskasti tyyliin 'koska se saa minut tuntemaan itseni tärkeäksi, ja inhoan olla köyhien ympäröimänä', 'sen vessapaperi on tehty kullasta', 'Tesco ei myy yksisarvisten ruokaa'..

(kuva täältä)

Yksi silmiinpistävin luokkayhteiskunnan ylläpitäjä täällä tuntuu olevan koulutusjärjestelmä, jota päivittelin brittiläisten kämppisteni kanssa jokunen aika sitten. Jos todella halutaan eroon jopa selkeistä luokkayhteiskunnan eroista niin kannattaisiko vaikka aloittaa siitä, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet saman tasoiseen koulutukseen? Britanniassa opettajan ammatti ei ole samalla tavalla arvostettu kuin Suomessa, eikä opettajat ole myöskään samalla tavalla koulutettuja. Tietyillä alueilla olevat koulut saattavat olla huomattavastikin parempia kuin toiset ja erityisesti, jos perheellä vaan on rahaa, niin he usein lähettävät lapsensa kalliisiin yksityisiin kouluihin joiden lukuvuosimaksut ovat helposti monta tuhatta puntaa vuodessa. Opetuksen taso siis vaihtelee hurjasti. Koululla on myös suuri merkitys yliopistoon haettaessa; kun paremmat koulut preppaavat opiskelijoitaan huippuyliopistojen hakemuksia varten ja kutsuvat Oxbridgessa olleita auttamaan haastatteluihin harjoittelussa, huonompien koulujen oppilaat eivät välttämättä saa kunnolla mitään ohjausta. Oman taustan ja rahan merkitys saattaa siis olla hyvinkin suuri jo varhaisessa vaiheessa. Yliopistojen lukuvuosimaksujen nousu tänä vuonna on myös herättänyt paljon kysymyksiä liittyen tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin menestyä. Useimpien tutkimusten mukaan jo aiemmat n.£3000 lukuvuosimaksut olivat tarpeeksi monelle 'työväenluokan' nuorelle jättää hakematta, nyt suurin osa yliopistoista veloittaa kukkaroa tai kerryttää lainasummaa £9000/vuodessa. Tähän päälle on vielä otettava huomioon, että täällä ei ole samanlaista opintotukijärjestelmää kuin Pohjoismaissa. Jonkinlaisia tukia ja lainoja toki saa, mutta summa määräytyy vanhempien tulojen perusteella.

Mikä myös iskee monesti silmään, on se fakta, että suurin osa korkea-arvoisista poliitikoista (puolueesta riippumatta) on usein juuri näitä upper middle-class, kalliissa yksityiskouluissa koulutettuja huippuyliopiston käyneitä henkilöitä, useimmiten miehiä. Siinä ei ole mitään pahaa, että he ovat korkeasti koulutettuja, päinvastoin. Mutta jos vallassa jatkuvasti on henkilöitä jotka ovat ns. syntyneet kultalusikka suussa niin tajuavatko he todella millaista muilla on. Myös brittien civil service koostuu tunnetusti pääosin Oxbridge taustaisista miehistä. 

Jokunen aika sitten nousi suuri häly, kun yksi vallassa olevan konservatiivi puolueen jäsenistä, Andrew Mitchell (chief whip) kutsui poliisia, joka ilmeisesti esti häntä pyöräilemästä pääportista ulos, pleb:iksi. Pleb siis tarkoittaa karkeasti alemman luokan jäsentä, sivistymätöntä maallikkoa. Kirsikka kakun päällä oli vielä se, että hän koki tarpeeksi myös lisätä 'know your f'***ing place'. Tätä on lehdistössä verrattu Romneyyn ja hänen kommenttiinsa 47% prosentista. Voitte varmaan arvata, että tämä välikohtaus ei ainakaan parantanut ihmisten kuvaa konservatiiveista, tai lisänny uskoa siihen että luokkajako olisi ihmisten mielissä täysin historiaa.

Sellaisia huomioita tällä kertaa. Tästä tuli hieman pitkä teksti, kymmenen pistettä jos jaksoit lukea loppuun asti!