Sivut

25.3.2012

The viikonloppu

Nyt alkaa olla taas viikonloppu takanapäin. Ei ole tosin lainkaan sunnuntai fiilis, koska seminaarit ja luennot on tältä vuodelta käyty. Tehtävänä 'enää' siis ne monta kertaa mainitut neljä esseetä ja yksi koe.
Eilen olin iltapäivästä yliopistolla tekemässä ambassador hommia. Eli toisin sanoen seisoin pihalla auringonpaisteessa toisen ambassadorin kanssa ohjaamassa mahdollisien tulevien opiskelijoiden vanhempia oikeaan paikkaan 'Through the cloisters, turn left' samalla kun katseltiin kuvia ottavaa hääseuruetta. Yliopistomme 'kirkossa' pääsee naimisiin vain henkilökunnan jäsenet ja entiset/nykyiset oppilaat, sieltä suurin osa sitten siirtyy seremonian jälkeen Tylypahkamaiselle sisäpihalle ottamaan valokuvia. Oli aika hassu fiilis vaan seistä siinä vieressä kirkkaankeltaiset 'student guide' liivit päällä katsellen meininkiä ja kuunnellen säkkipillien soittoa. Muutenkin täällä on ollut ihmeellisen hyvät ilmat viime päivinä, on jo melkein ihan kesäfiilis.



Illalla tehtiin kaveriporukalla taas herkullisia lettuja ja otettiin rennosti. Välillä on koulukiireiden keskellä ihanaa kun voi vaan istua iltaa hyvässä seurassa jutellen jostain aivan muusta kuin niistä koulukiireistä.


Tänään suuntasin iltapäivästä Glasgown keskustaan nauttimaan auringonpaisteesta ja tekemään hieman ostoksia. Ensimmäisenä huomasin kuinka sekavasti ihmiset olivat pukeutuneet (musta on aina kiva uteliaana muutenkin katsella minkälaisia asuyhdistelmiä porukka keksii päälleen). Sekava siinä mielessä, että vastaan tuli 10 minuutin sisään sekä nainen toppatakissa että porukkaa hellemekoissa ja minishortseissa. Oli aika mahtavaa kävellä ympäriinsä katselleen maailmaa aurinkolasien läpi, ilman takkia ja ballerinat jalassa, en kuitenkaan ihan ymmärtänyt kuinka kukaan tarkeni vielä kulkea pienissä hellemekoissa. Kukin tallaa tyylillään.

Buchanan streetillä pääsee aina kuuntelemaan ja katselemaan kaikenlaisia 'esityksiä'. Kun saavuin metrosta ylös ja suuntasin hennesiin, oli kulman takana laulamassa sellainen peikkotyttö. Hetken aikaa luulin, että musiikki ja laulu tuli jostain radiosta koska neito todella osasi laulaa. Kun poistuin hennesistä ja suuntasin kulkuni kohti Argyle Streetiä oli ilmassa hieman toisenlainen meininki. Kulman takana oli tämän näköistä porukkaa soittamassa säkkipilliä ja hakkaamassa rumpuja:

Olivat jo keränneet ympärilleen kiitettävästi yleisöäkin.
Puolivälissä matkaa T.G.I Fridaysin kulmalla soitteli nuori miekkonen kitaraa ja lauleskeli hempeästi James Bluntia. Vastaan tuli myös useampikin onnellinen pikkuveikko ilmapalloeläin kädessä.


Pikkaisen matkaa taas eteenpäin ja Yo!sushin kulmalla vaihtui musiikki kun viiden joukko kilteissä esitteli musikaalisia taitojaan. Kilteistä tulikin mieleen. Eilen kun katseltiin kilteissä heiluvia häävieraita niin toinen työkaveri tuskaili kuinka se melkein aina näyttää vaan niin rumalta, kun toinen taas oli täysin sitä mieltä että 'miehet hameissa' on aika hot. Mitä mieltä te olette?


Seuraavaksi pysähdyin hetkeksi Argyle Arcaden kohdalle. Täältä siis löytyy vain ja ainoastaan toinen toistaan hienompia jalokiviliikkeitä (ja aika monta pariskuntaa).




En kuitenkaan jäänyt sen pidemmäksi aikaa ihailemaan kimalletta vaan suuntasin sen sijaan askeleeni St. Enoch ostoskeskukseen, tavoitteena metsästää kummitytölleni syntymäpäivälahja. Mikäs sen parempi paikka aloittaa metsästys kuin joka lapsen unelma (ja vanhemman painajainen) Hamleys.


En ehtinyt edes kunnolla kauppaan sisään kun kimppuun hyökkäsi jo parikin myyjää joista toinen esitteli hienoja glitterikyniä joilla voi tehdä prinsessamaisia kynsiä ja toinen saippuakupla'konetta' joka nappia painamalla purskautteli ilmoille kymmeniä kuplia. Paikka on ihan mielettömän kokoinen, enkä itse varmaan suostuisi lähtemään sinne yhdenkään lapsen kanssa. Miten ne muka saisi sieltä ikinä pois?!

Päädyin kuitenkin ostamaan syntymäpäivälahjan saman ostoskeskuksen Disney kaupasta. Meinasin tosin sielläkin menettää järkeni kun joka puolella oli lapsia ja vieressä joku linnake jossa soi sama pätkä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Olisin tosin varmasti rakastanut paikkaa jos olisin n. 15 vuotta nuorempi.

Ostosreissulta tarttui mukaan myös mm. aurinkorasvaa, mekko ja korkokengät.

Nyt yritän saada esseeni ainakin melkein valmiiksi, jotta voin suunnata huomenna Kelvingrove puistoon kavereiden kanssa nauttimaan auringosta ja mansikoista. Motivaationi lisäämiseksi suuntaankin nyt vielä lähikauppaan ostamaan tölkin cocista (allekirjoittaneelle iskee esseiden ja tenttien aikaan aina kauhea limuhimo, paha tapa).

3 kommenttia:

  1. Ai vitsit, maki halun Kelvingrove parkiin syomaan mansikoita ja makoilemaan ja lohoilemaan. Ehka sitten tenttien jalkeen...

    Noi rumpuluolamiehet on muuten ihania, ne on aina Buchanan streetilla, ja niilla ei ikina ole paitoja paalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tenttien jälkeen ehtii vielä hyvin!:) Ne on aika mahtavia, oon kanssa nähnyt ne varmaan joka kerta (ainakin viikonloppuisin) kun oon käppäillyt keskustassa. Tänään ainakin oli vähän lämpimämpi hengata ilman paitoja..

      Poista
  2. Mun on pakko kyllä sanoa että miehet kiltit päällä on ehdottomasti hot ;)
    Ja noi katumuusikot on ihan mahtavia Glasgowssa, erityisesti juuri noi rumpumiehet, ne onnistuu aina keräämään hirveän yleisön ympärilleen!

    VastaaPoista